Muutosvalmennus

Soite käynnisti helmikuussa 2021 koko organisaation kattavan valmennusohjelman kohti yhteisöohjautuvaa kulttuuria, kehityskumppaninaan Filosofian Akatemia. Tällä muutoksella tavoitellaan organisaation parempaa joustavuutta ja edellytyksiä vastata paremmin kasvaviin palvelutarpeisiin kasvattamatta palvelutuotannon resursointia.

Muutosvalmennuksen keskeisin tavoite on parantaa työhyvinvointia ja henkilöstön jaksamista, millä on suora vaikutus työviihtyvyyteen ja sairaspoissaoloihin. Valmennuksella tavoitellaan yhdessä tekemisen, vastuunkannon ja ihmisen itseohjautuvuuden sekä yhteisöohjautuvuuden vahvistumista. Samalla tavoitellaan asiakkaiden saamien palvelujen vaikuttavuuden ja henkilöstön työntekijäkokemuksen parantumista. Valmennukset on aloitettu syklimäisesti ja vaiheittain. Filosofian Akatemian kanssa tehtävään yhteistyöhön on kuulunut valmennukset johtoryhmälle, esihenkilöille ja muutosvalmentajille. Tämän jälkeen matkalle on otettu mukaan itse muutoksentekijät, eli henkilöstö.

Soiten organisaation koosta johtuen, Filosofian Akatemia ei ole valmentanut erikseen henkilöstöä, vaan yhteys henkilöstöön luodaan videotyöpajojen kautta. Valmennukset toteutetaan Soiten sisäisten muutosvalmentajien avulla. Muutosvalmentajat ovat keskeisessä asemassa tukemassa Soiten toimintakulttuurin kehittämistä. Muutosvalmentajat tukevat sekä työntekijä- että johtotasoa ja houkuttelevat mukaan muutokseen ja sen kehittämiseen.

Muutosvalmennustiimi koordinoi valmennuskokonaisuutta ja kehittää sen sisältöä. Vertaistuellinen keskustelu ja reflektointi valmentajien kesken on suuressa roolissa. Valmennuksiin käytetyn työajan laajuutta määrittelevät niin valmentajien kokonaismäärä kuin mahdollistettu työaika.

Keskeisenä osana valmennusprosessia toimii henkilöstölle suunnatut videotyöpajat. Valmennusprosessiin kuuluu seitsemän videotyöpajaa, jotka on tuottanut kehittäjäkumppani Filosofian Akatemia. Työpajat koostuvat Filosofian Akatemian vetämästä alustuksesta ja työpajatyöskentelystä, jonka Soiten muutosvalmentaja fasilitoi. Yhden videon pituus on 15–45 minuuttia. Yhden videotyöpajan kokonaiskesto on noin 1,5–2 tuntia. Jokaisessa videotyöpajassa käsitellään tiettyä teemaa, joka on itse- ja yhteisöohjautuvuuden kannalta oleellista. Työpajojen työskentelyosuudet linkittyvät toisiinsa muodostaen luonnollisen jatkumon.

Työpajoissa korostuu muutosvalmennuksen prosessillinen ote, mikä tarkoittaa sitä, että yhteisöohjautuvuutta ei kouluteta vain luentomaiseen tyyliin, vaan työpajassa annetaan tilaa oivaltaa yhdessä sitä, miten asiat kytkeytyvät työntekijään ja työyhteisöön ja minkä on muututtava, jotta pääsemme yhdessä eteenpäin.

Muutosvalmentaja fasilitoi työyhteisöjen työpajoja ohjaamalla, kuuntelemalla, kannustamalla ja joskus myös haastamalla. Fasilitaattorin tehtävänä on ohjata työpajan kulkua niin että pysytään aiheessa, aikataulussa ja yhteisesti sovitussa tavoitteessa.

Tarkoituksena ei ole kertoa oikeita vastauksia vaan luoda yhteinen suunta, johon kaikki ovat sitoutuneita. Muutosvalmentaja tukee yhdessä tekemistä sekä ryhmän ajattelua ja työskentelyä mahdollistaen ryhmän jäsenten osallistumisen toimintaan aktiivisena ja yhdenvertaisena jäsenenä. Yleisesti on koettu, että valmennus tukee osaamisen vahvistamista ja antaa työkaluja työn kehittämiseen.
Se, että työtä lähdetään kehittämään kunkin yksikön omista tarpeista käsin, työntekijöitä osallistaen, on koettu hyväksi lähtökohdaksi.

Työntekijät ovat kiittäneet sitä, että muutosvalmennuksen ansiosta työyhteisölle on saatu aikaa yhteiseen kehittämistyöhön. Työyhteisöissä on koettu, että on tärkeää päästä jakamaan ajatuksia ja reflektoimaan toimintaa kollegoiden kanssa ja oppia yhdessä. Muutosvalmennus on ollut keskustelun avaus työyhteisöissä.

Perinteisesti organisaatiossa on totuttu siihen, että työyhteisössä keskitytään työhön ja työn kehittäminen tehdään jossain muualla. Muutosvalmennuksen myötä monissa yksiköissä ja työyhteisöissä toimintakulttuuri on kehittynyt siihen suuntaan, että työn kehittäminen kuuluu työntekijöille ja he ovat siitä myös ylpeitä. Kun työntekijöille annetaan mahdollisuus oman työn kehittämiseen sekä tukea ja päätösvaltuudet siihen, mitä kehitetään, nauttivat he myös kasvaneesta vastuusta.

Onnistumisessa avainasemassa on se, että valmennus antaa mahdollisuuden miettiä muutoksia ja ajatuksia yksiköiden omista tarpeista käsin. Koska valmennus koskee koko työyhteisöä, se mahdollistaa, että kehittämisideoita tulee paljon eri näkökulmista ja niihin myös sitoudutaan.

Muutosvalmennuksen aikana työyhteisöt ovat kehittäneet yhteisöohjautuvuutta tukevia toimintatapoja kuten yhteisöllinen työvuorosuunnittelu, tiimityön kehittäminen, palautteen antaminen ja rakentava keskustelu, perehdytyksen ja mentoroinnin kehittäminen, yhteisölliset palaverikäytänteet; kiertävä puheenjohtaja ja sihteeriys, avoin esityslista.

Muutostiimi pitää yllä kokonaiskuvaa siitä, missä organisaatiossa mennään ja seuraa muutoksen etenemistä. Tärkeässä asemassa on jatkuva tiedonkulku ja keskustelu eri osapuolten kanssa siitä, miten muutos etenee ja mitä mieltä muutoksesta ollaan. https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/muutosvalmennus

Toimialat

Toiminnot

Teemat