Ouka-festarit - 3 000 oukalaista yhteisen kulttuurin äärelle

Ouka-festarit oli Oulun kaupungin henkilöstön yhteinen, vapaaehtoinen vapaa-ajan tapahtuma, joka järjestettiin Kuusisaaressa 14.8.2026 osana Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuotta. Kehittämisteolla haluttiin kiittää henkilöstöä, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luoda konkreettinen kohtaamispaikka eri toimialojen työntekijöille. Tapahtumaan ilmoittautui yli 3 000 työntekijää. Ohjelmassa yhdistyivät tunnettu pääesiintyjä, avoimen ohjelmahaun kautta valittu henkilöstön oma osaaminen ja yhteisötaide. Ouka-festarit osoitti, että suuri kaupunkiorganisaatio voi rakentaa osallistavan ja henkilöstön näköisen tapahtuman, joka ylittää organisaatiorajat ja vahvistaa ylpeyttä yhteisestä työpaikasta.

Oulun kaupunki on suuri ja monialainen organisaatio, jonka henkilöstö työskentelee eri palveluissa ja toimipisteissä. Arjessa työntekijöillä on rajallisesti mahdollisuuksia kohdata kollegoita oman yksikön tai toimialan ulkopuolelta. Samalla meneillään oleva Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi, Oulu2026 on ollut pitkän yhteisen työn huipentuma: iso osa henkilöstöstä on ollut omassa työssään tekemässä, tukemassa tai mahdollistamassa kulttuuripääkaupunkivuotta. Syntyi tarve kiittää henkilöstöä näkyvästi, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tarjota kaikille yhteinen kokemus yli organisaatiorajojen.

Yhteiskehittämisen tuloksena ideaksi muodostui koko kaupungin henkilöstön oma Ouka-festari – uudenlainen, mittakaavaltaan poikkeuksellinen henkilöstötapahtuma, jossa kulttuuri, kohtaaminen ja henkilöstön oma osaaminen ovat keskiössä. Tavoitteena oli

1) tuoda eri toimialojen työntekijät yhteen
2) vahvistaa yhteisöllisyyttä, työpaikkaylpeyttä ja henkilöstökokemusta
3) tehdä henkilöstön monipuolinen osaaminen näkyväksi
4) tarjota matalan kynnyksen mahdollisuus osallistua
5) rakentaa toimintamalli, jonka oppeja voidaan hyödyntää tulevissa koko henkilöstön tapahtumissa.

Tavoitteisiin kytkettiin konkreettisia onnistumisen merkkejä: laaja osallistuminen, eri toimialojen ja henkilöstöryhmien näkyminen ohjelmassa, sujuva ja turvallinen tapahtumakokemus sekä osallistujapalautteesta saatava tieto tapahtuman merkityksestä ja kehittämistarpeista.
Kehittämisteko toteutettiin vaiheittain. Ideoita henkilöstön muistamiseksi kerättiin alussa laajasti, eri työryhmistä. Näitä ideoita arvioitiin tarkasti suhteessa siihen, kuinka panostus vastaisi tavoiteltuihin tuloksiin. Arvioinnin pohjalta muotoiltiin lopulta tapahtuman tavoitteet, joihin Ouka-festareilla pyrittiin.

1. Tavoitteen ja kohderyhmän määrittely.
Tapahtuma suunnattiin Oulun kaupungin henkilöstölle ja heidän kanssaan tiiviisti arjessa työskentelevälle Monetran Oulun kaupungin lähipalveluhenkilöstölle. Harjoittelijat ja muutoin työllistetyt huomioitiin yhdenvertaisina osallistujina. Tapahtuma määriteltiin vapaaehtoiseksi ja työajan ulkopuolella järjestettäväksi yhteiseksi vapaa-ajan tapahtumaksi.

2. Henkilöstö mukaan sisällön tekemiseen.
Ohjelmaa ei rakennettu vain ulkopuolisilta ostettujen esitysten varaan, vaan henkilöstölle avattiin ohjelmahaku. Työntekijät ja tiimit saivat ehdottaa musiikkia, tanssia, runoutta, teatteria, sirkusta tai muuta esittävää taidetta. Prosessin omistajaksi nimetty raati valitsi ohjelmaan mahdollisimman monipuolisen kokonaisuuden. Näin henkilöstö oli tekijä, ei vain tapahtuman yleisö.

3. Monikanavainen ja vuorovaikutteinen viestintä.
Tapahtumasta viestittiin intrassa, sähköpostilla, Teamsissa ja työpaikoille tulostettavilla materiaaleilla, jotta tieto saavutti myös ne työntekijät, jotka eivät käytä aktiivisesti tietokonetta. Intraan rakennettiin oma festarisivu, ohjelmasivu ja usein kysytyt kysymykset lista. Henkilöstö pystyi lähettämään kysymyksiä myös nimettömästi Forms-lomakkeella, ja vastauksia täydennettiin sivulle säännöllisesti. Ilmoittautuneille lähetettiin erikseen vahvistus ilmoittautumisesta ja ohjeet tapahtumaan osallistumiseen. Myös jälki-ilmoittautuminen järjestettiin niille, joilla ei ollut mahdollisuutta ilmoittautua varsinaisena aikana.

4. Turvallinen ja sujuva tapahtuma.
Kuusisaaren tapahtumapuistoon rakennettiin kuuden tunnin mittainen kokonaisuus kahdelle lavalle. Aluetta somisti muun muassa kulttuurivuodessa mukana olleilta taiteilijoilta tilatut taidepilarit. Tarjolla oli kattava valikoima paikallisia ruoka- ja juomavaihtoehtoja. Ruokatoimittajia pyydettiin huomioimaan erityisruokavaliot.
Ohjelma koostui pääartistista, joksi valikoitui maamme ykkösartisteihin kuuluva Sanni sekä henkilöstöstä koostuvat bändit, tanssiryhmät ja DJ. Alueella esiintyi lisäksi Oulun Tähtisirkus ja sinne tuotiin karaoketeltta. Illan aikana työkaverit saivat käydä ottamassa itsestään muistoksi kuvia ja jättämässä kädenjälkensä yhteisötaideteokseen. Tapahtuma-alueella oli istumapaikkoja ja toimintaa eri tavoin osallistuville.
Saapumisesta, sisäänpääsystä, turvatarkastuksesta ja sallituista välineistä annettiin ennakkoon selkeät ohjeet.

5. Oppiminen ja jatkokehittäminen.
Tapahtuman jälkeen henkilöstölle avattiin anonyymi palautekysely, jonka arviointiasteikko oli 1-5. Siihen vastasi yhteensä 501 henkilöä. Kokonaistyytyväisyys tapahtumaan sai arvosanaksi 4,2, vastaavaan tapahtumaan osallistuminen puolestaan 4,7 ja tapahtuman viestintä 4,5.

Avointa palautetta jätti yhteensä 401 henkilöä. Vastauksissa nousi esille monisanaisesti tapahtuman päätavoitteet: 1) tuoda eri toimialojen työntekijät yhteen, 2) vahvistaa yhteisöllisyyttä, työpaikkaylpeyttä ja henkilöstökokemusta, 3) tehdä henkilöstön monipuolinen osaaminen näkyväksi.

Saatu palaute osoittaa osallistujien kokemuksen vastaavan asetettua tavoitetta:
”Tunnelma toimi= me oltiin me ja kaikkialla oli iloisia ihmisiä.”
” Todella kiva että kerrankin järjestettiin kaikkia kaupungintyöntekijöitä koskeva tapahtuma jossa saattoi tavata muidenkin yksiköiden ihmisiä vapaamuotoisesti.”
” Työkavereiden kanssa hengailu oli parasta.”
” Lisää festareita! Kerrankin oli superkivaa ja aidosti kohtasi ihmisiä rennoissa merkeissä, jopa tutustui. Yhteishenki oli jotakin ennenkokematonta!”
” Omat bändit oli huippuja. Oli kiva tavata ihmisiä, joita muuten tapaa vain teamsin tai sähköpostin kautta.”
” Juhlapaikka ja järjestelyt kaiken kaikkiaan olivat todella hienot ja vaikuttavat. Tuli tunne, että tilaisuuteen oli panostettu ja henkilöstöä pidetään tärkeänä. Kiitos!”
” Oli ihanaa kun kaikki kutsuttiin samanarvoisina mukaan, oli työntekijöitä eri puolilta, sai verkostoitua ja ohjelmaakin monipuolisesti. Ihan super hieno kokonaisuus. Edes vesisade ei haitannut!”

Työ tehtiin kaupungin omana moniammatillisena yhteistyönä ja tapahtumatuotannossa hyödynnettiin tarvittavia kumppaneita. Kokonaiskustannukset olivat noin 170 000 euroa. Ne koostuivat pääasiassa aluerakenteen vuoksi tapahtumatuotannosta, ohjelmasta, tekniikasta ja turvallisuusjärjestelyistä, kun Kuusisaaren tapahtumapuistoon rakennettiin kaikki festareilla tarpeellinen.

Palautetta hyödynnetään tulevien yhteisten tapahtumien kehittämisessä ja henkilöstön tarpeiden entistä paremmassa huomioimisessa.
Ouka-festarit toteutui suunnitellusti 14.8.2026 ja kokosi Kuusisaareen ison joukon kaupungin työntekijöitä. Näin syntyi Oulun kaupungin mittakaavassa harvinainen yhteinen kohtaamispaikka, jossa henkilöstö eri puolilta organisaatiota pystyi tapaamaan toisiaan ilman työroolien ja toimialarajojen korostumista.

Keskeiset tulokset ja hyödyt:

• Yhteisöllisyys konkretisoitui.
Yli 3 000 oukalaista ilmoittautui mukaan yhteiseen iltaan. Laaja kiinnostus osoitti, että koko henkilöstön yhteiselle kohtaamiselle oli todellinen tarve.

• Henkilöstöstä tuli tapahtuman tekijä.
Avoin ohjelmahaku nosti lavalle kaupungin työntekijöiden musiikki-, tanssi- ja esiintymisosaamista. Osaaminen, joka jää tavallisessa työarjessa piiloon, sai näkyvän ja arvostavan foorumin.

• Organisaatiorajat madaltuivat.
Yhteinen tapahtuma tarjosi luontevan mahdollisuuden kohdata kollegoita eri palveluista ja toimialoilta. Tämä tukee verkostojen syntymistä, me-henkeä ja kokemusta yhdestä Oulun kaupungista.

• Kulttuuripääkaupunkivuosi tuli osaksi henkilöstökokemusta.
Henkilöstöä kiitettiin yhteisestä työstä tavalla, jossa kulttuuri ei ollut vain katsottavaa ohjelmaa, vaan yhdessä tehty ja koettu kokonaisuus. Yhteisötaide ja henkilöstön omat esitykset vahvistivat osallisuutta.

• Viestinnästä rakentui saavutettava palvelupolku.
Intrasivut, usein kysytyt kysymykset, anonyymi kysymyskanava, sähköpostit ja tulostettavat materiaalit muodostivat monikanavaisen kokonaisuuden. Käytäntö vähensi epävarmuutta ja teki osallistumisesta mahdollisimman sujuvaa erilaisissa työympäristöissä.

• Syntyi uudelleen hyödynnettävä toimintamalli.
Vaiheistettu prosessi, jossa ensin kerätään ideoita laajasti ja jonka jälkeen nimetään ketterä ydintyöryhmä varmistamaan työn eteneminen ja lopputulos, henkilöstön avoin ohjelmahaku, vahva viestintä, ilmoittautumisten seuranta ja osallistujien kysymysten käsittely, turvallisuus- ja tapahtumaohjeistus sekä jälkipalaute muodostavat mallin, jota voidaan soveltaa tulevissa laajoissa henkilöstötapahtumissa myös muissa kuntaorganisaatioissa.

Toimialat

Teemat