Pitkäjänteisempi ja osallistavampi hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma

Kaupungin edellinen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma oli laadittu ennen hyvinvointialueuudistusta, mikä loi tarpeen uudistaa suunnitelman sisältöä, tavoitteita ja valmisteluprosessia vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Samalla tunnistettiin tarve vahvistaa eri toimijoiden osallistumismahdollisuuksia suunnitteluun.

Aiemmista suunnitelmakausista saadut kokemukset osoittivat, että hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä, yhteistä ymmärrystä sekä eri toimijoiden sitoutumista yhteisiin painopisteisiin. Kehittämistyön tavoitteena oli luoda aiempaa osallistavampi valmisteluprosessi, vahvistaa suunnitelman omistajuutta eri toimijoiden keskuudessa sekä parantaa suunnitelman vaikuttavuutta käytännön toiminnassa. Uuden hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman valmistelu käynnistettiin laatimalla prosessikuvaus, jossa määriteltiin valmistelun aikataulu, työvaiheet, vastuut sekä eri toimijoiden osallistuminen suunnittelun eri vaiheisiin.

Prosessin etenemisestä vastasi kaupungin hyvinvointikoordinaattori yhdessä kaupungin hyvinvoinnin ohjausryhmän kanssa. Suunnitelman valmisteluun osallistui laaja joukko kaupungin henkilöstöä, palvelualueiden ja yksiköiden esihenkilöitä, poikkihallinnollisia työryhmiä, sidosryhmiä, luottamushenkilöitä sekä kaupungin kaikki lakisääteiset vaikuttamistoimielimet.

Osallistamisesta tehtiin aiempaa suunnitelmallisempaa ja läpinäkyvämpää kuvaamalla jo valmistelun alussa, ketkä osallistuvat suunnitelman eri vaiheisiin, millä tavoin osallistuminen toteutetaan ja miten eri tahojen näkemykset huomioidaan valmistelussa.

Vaikuttamistoimielimille järjestettiin valmistelun alkuvaiheessa yhteinen työpaja, jossa niiden näkemyksiä ja kehittämistarpeita kerättiin ennen suunnitelman painopisteiden ja tavoitteiden määrittelyä.

Tavoitteiden valmistuttua järjestettiin toinen työpaja, jossa vaikuttamistoimielimet pääsivät arvioimaan ja kommentoimaan suunnitelmaluonnosta. Lisäksi valtuutetuille järjestettiin työpaja suunnitelman valmistelun tueksi, lautakunnille esiteltiin suunnitelmaluonnos kommentoitavaksi ja suunnitelma käsiteltiin valtuuston iltakoulussa ennen sen etenemistä valtuuston hyväksyttäväksi. Esihenkilöille ja poikkihallinnollisille työryhmille järjestettiin teemoiteltuja työpajoja prosessin eri vaiheissa.

Suunnitelmatyön pitkäjänteisyyttä vahvistettiin pidentämällä suunnitelmakausi kahden valtuustokauden mittaiseksi. Muutoksen tavoitteena on mahdollistaa vaikuttavampi kehittämistyö, sillä monet hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät ilmiöt muuttuvat hitaasti ja edellyttävät pitkäkestoisia toimenpiteitä. Lainsäädäntö edellyttää suunnitelman laatimista kerran valtuustokaudessa, mutta Kangasalan suunnitelma rakentuu pitkän aikavälin tavoitteiden varaan ja sitä päivitetään valtuustokausittain tarvittavilta osin. Näin suunnitelma säilyttää ajantasaisuutensa ja tarjoaa samalla jatkuvuutta kaupungin hyvinvointi- ja turvallisuustyöhön.

Kehittämistyö tehtiin osana kaupungin omaa kehittämistyötä eikä erillistä rahoitusta tai ulkopuolista asiantuntija-apua tarvittu.
Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman valmistelusta tuli aiempaa suunnitelmallisempaa, läpinäkyvämpää ja osallistavampaa. Valmistelun eri vaiheet, vastuut ja osallistujat kuvattiin etukäteen prosessikuvaukseen, mikä selkeytti työn etenemistä ja eri toimijoiden rooleja. Vaikuttamistoimielimet, luottamushenkilöt, palvelualueiden ja yksiköiden esihenkilöt sekä poikkihallinnolliset työryhmät osallistuivat valmisteluun aiempaa systemaattisemmin.

Laaja osallistaminen vahvisti eri toimialojen välistä yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä hyvinvoinnin ja turvallisuuden kehittämistarpeista. Samalla suunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden kytkentä kaupungin käytännön toimintaan vahvistui. Kun tavoitteiden ja toimenpiteiden valmisteluun osallistui myös niitä toteuttavia toimijoita, parantuivat edellytykset suunnitelman toimeenpanolle ja tavoitteisiin sitoutumiselle.

Myös hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen pitkäjänteisyys vahvistui. Suunnitelmakausi pidennettiin kahden valtuustokauden mittaiseksi, mikä mahdollistaa aiempaa johdonmukaisemman kehittämistyön sekä hyvinvointi- ja turvallisuustyön vaikutusten seurannan pidemmällä aikavälillä. Pitkä suunnitelmakausi antaa lisäksi joustavuutta suunnitelman päivittämiseen valtuustokauden aikana kaupungin tarpeiden ja toimintaympäristön muutosten mukaan.

Toimialat

Toiminnot

Teemat