Pohjois-Karjalan työllisyyden ekosysteemin toimintamalli

Pohjois-Karjalassa käynnistettiin työllisyyden ekosysteemin rakentaminen syksyllä 2023 osana TE2024-uudistuksen valmistelua. Jo varhaisessa vaiheessa tunnistettiin, ettei työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtyminen kunnille yksin riittäisi ratkaisemaan maakuntamme työttömyyden, työvoiman kohtaannon ja elinvoiman haasteita. Taustalla vaikuttivat erityisesti talouden haasteet, väestökehitys sekä pitkistä etäisyyksistä aiheutuvat alueelliset erityispiirteet.

Tavoitteena oli rakentaa laajempi yhteistyömalli, jossa työllisyyden, osaamisen, yrityspalvelujen ja hyvinvoinnin toimijat yhdistävät voimansa yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. Pohjois-Karjalan työllisyyden ekosysteemi toimi kehittämisen toimintaympäristönä, mutta varsinainen kehittämisteko oli ekosysteemin yhteisen toimintamallin rakentaminen.

Kehittämisen lähtökohdaksi otettiin olemassa olevat yhteistyöverkostot, ja pohjana hyödynnettiin myös Luotsi – monialainen palvelualusta -hankkeen aikana rakennettua kumppanuutta.

Keväällä 2024 alueen keskeisten työllisyys-, koulutus-, kehittämis- ja hyvinvointitoimijoiden johtajat kutsuttiin yhteiseen keskusteluun. Näiden keskustelujen tuloksena syntyi Pohjois-Karjalan työllisyyden ekosysteemi. Sen perustana toimii vapaaehtoisuuteen, sopimuksellisuuteen ja maksuttomuuteen perustuva ekosysteemisopimus, jonka allekirjoitti 31 keskeistä organisaatiota. Allekirjoittajina olivat kaikki Pohjois-Karjalan 13 kuntaa, viisi kehittämisyhtiötä, alueen neljä oppilaitosta, Kela, Pohjois-Karjalan Ely-keskus, Pohjois-Karjalan Hyvinvointialue Siun Sote, Outokummun Teollisuuskylä, järjestöjä edustava Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

Työllisyyden ekosysteemin päätavoitteeksi asetettiin Pohjois-Karjalan työllisyyden ja elinvoiman vahvistaminen yhdistämällä eri organisaatioiden palvelut, osaaminen ja resurssit yhteiseksi kokonaisuudeksi.

Muita keskeisiä tavoitteita olivat:
• palvelujen yhteensovittaminen asiakkaan näkökulmasta niin, että työnhakijat löytävät tarvitsemansa palvelut ja työnantajat osaavaa työvoimaa mahdollisimman sujuvasti
• resurssien tehokkaampi käyttö, parhaiden käytäntöjen jakaminen ja uusien ratkaisujen kehittäminen
• organisaatiorajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen ja siilomaisten toimintatapojen vähentäminen
• yhteisen vastuun rakentaminen maakunnan työllisyyden ja elinvoiman kehittämisestä
• pitkäjänteisen yhteistyön varmistaminen sopimuksella, joka sitouttaa toimijat yhteisiin tavoitteisiin. Pohjois-Karjalan työllisyyden ekosysteemin perustamisen jälkeen kehittämistyö keskittyi yhteisen toimintamallin rakentamiseen, jota kehitettiin vaiheittain vuosina 2023-2026. Ekosysteemisopimuksen allekirjoittaneiden organisaatioiden johto, asiantuntijat ja henkilöstö rakensivat yhdessä toimintamallin, joka sisältää muun muassa vision, mission, arvolupauksen, kehittämisohjelman, työryhmärakenteen, palvelukartat ja vaikuttavuusmallin. Kehittämistyötä tehtiin ulkopuolisen palveluntuottajan asiantuntijatuella.

Kehittäminen toteutettiin pääosin Pohjois-Karjalan työllisyysalueen perusrahoituksella osana perustyötä ja sitä koordinoi Luotsi Pohjois-Karjalan ekosysteemin hallintotiimi. Yksittäisten toimintamallia tukevien sisältöjen, kuten henkilöasiakkaiden palvelukartaston ja kotoutumisen toimintamallin kehittämisessä, hyödynnettiin myös ESR-rahoitteisia hankkeita, joita ovat Tietoa, neuvontaa ja ohjausta pohjoiskarjalaisten menestykseksi -hanke sekä Wink- ja Elo-hankkeet.

Kehittäminen käynnistettiin vuonna 2023. Ensin rakennettiin yhteistyörakenne ja yhteinen sitoutuminen. Sen jälkeen ulkopuolisen toimijan sparrauksen avulla käynnistettiin toimintamallin työstäminen ekosysteemisesti. Tämän jälkeen muodostettiin työryhmät ja siirryttiin käytännön kehittämistyöhön.

Kehittämisessä on tunnistettavissa muun muassa seuraavat vaiheet:
1. Ekosysteemin kick-off vuonna 2023.
2. Ekosysteemisopimuksen muotoilu ekosysteemisesti ja sen allekirjoittaminen.
3. Johtofoorumin perustaminen ja jäsenten nimeäminen.
4. Asiantuntijapalvelun kilpailuttaminen kesällä 2024.
5. Verkostovalmennukset ja työpajat syksyllä 2024, joissa rakennettiin toimintamalli 1.0.
6. Kehittämisohjelman viimeistely ja työryhmien käynnistäminen keväällä 2025.
7. Työryhmäkohtaisten suunnitelmien tarkentaminen ja päivittäminen (2025-2026).
8. Palvelukarttojen ja vaikuttavuusmallin kehittäminen vuonna 2026.

Ulkopuolinen palveluntuottaja (Krista Keränen ja Vision Factory Oy) toi sekä ekosysteemin että toimintamallin kehittämisprosessiin muotoilu-, fasilitointi- ja ekosysteemiosaamista. Heidän tehtävänään oli ohjata, valmentaa ja sitouttaa toimijoita sekä tuottaa työskentelyn tuloksia toimintamallin ja kehittämisohjelman pohjaksi. Pohjois-Karjalan työllisyyden ekosysteemin toimintamalli uudisti maakunnan työllisyystyön toimintatavan. Aiemmin organisaatiot kehittivät palveluja pääosin omista lähtökohdistaan, mutta ekosysteemin toimintamallin myötä työllisyyden kehittämisestä tuli yhteisesti johdettua, suunnitelmallista ja vaikuttavuuteen perustuvaa.

Toimintamallin keskeinen uudistus oli yhteisen yhteistyörakenteen käyttöönotto. Se koostuu johtofoorumista, ekosysteemisopimuksesta, kuudesta kehittämistyöryhmästä, kehittämisohjelmasta, vuosikellosta ja vaikuttavuusmallista. Näiden avulla työllisyyden edistämistä johdetaan yhteisten tavoitteiden pohjalta yli organisaatiorajojen.

Työllisyyden ekosysteemin toimintamalli kehitettiin erityisesti alueen eri organisaatioissa työskentelevien asiantuntijoiden työn tueksi. Sen avulla asiantuntijoiden on helpompi tunnistaa toistensa palvelut, tehdä yhteistyötä yli organisaatiorajojen ja ohjata työnantaja- ja työnhakija-asiakkaat oikeiden palvelujen piiriin oikeaan aikaan.

Yksi merkittävimmistä tuloksista oli palvelujen näkyväksi tekeminen. Eri organisaatioiden palvelut koottiin yhteisiin palvelukarttoihin henkilö- ja yritysasiakkaille, mikä parantaa palvelujen löydettävyyttä sekä asiakkaiden että ammattilaisten näkökulmasta. Kehittämistyössä syntyi myös muun muassa kotoutumisen toimintamalli. Yhteinen palvelujen kuvaaminen lisäsi toimijoiden välistä ymmärrystä, vähensi päällekkäistä työtä ja paransi palvelupolkujen sujuvuutta.

Toimintamallin myötä kehittämisyhtiöiden, työllisyysalueen ja aluehallinnon toimijat selkiyttivät roolejaan ja yhdyspintojaan yrityspalveluissa, mikä vahvisti palveluiden yhteensovittamista ja vähensi epäselvyyksiä vastuunjaossa.
Toimintamallin tueksi rakennettiin vaikuttavuusmalli, yhteisiä mittareita, työryhmien tulostavoitteita sekä seurantakäytäntöjä. Lisäksi käynnistettiin yhteisen tilannekuvan ja ennakointitiedon kokoaminen, mikä vahvistaa tiedolla johtamista koko maakunnan työllisyyden kehittämisessä.

Konkreettisena näyttönä palvelujen kehittymisestä työkykykoordinaattoritoiminta laajeni koko Pohjois-Karjalan alueelle. Toiminta tavoitti jo alkuvaiheessa lähes 500 asiakasta ja loi uuden maakunnallisen toimintamallin työ- ja toimintakyvyn tukemiseen.

Vaikka euromääräisiä säästöjä ei vielä ole laskettu, toimintamalli on luonut edellytyksiä resurssien tehokkaammalle yhteiskäytölle, päällekkäisen työn vähentämiselle sekä kustannustehokkaammalle ja vaikuttavammalle työllisyyden hoidolle pitkällä aikavälillä. https://luotsipohjoiskarjala.fi/ekosysteemi/
Pohjois-Karjalan työllisyyden ekosysteemi - tiivistetty versio.pdf

Toimialat

Toiminnot

Teemat