Seniorin hyvinvointineuvola Keski-Suomessa

Hyvinvointialueuudistuksen myötä ikääntyvien ennaltaehkäisevän tuen palveluita täytyi yhdenmukaistaa ja uudistaa ja vanhusneuvostolta oli tullut aloite kehittää seniorineuvolatoimintaa. Ikääntyvien määrä tulee kasvamaan ja heidän toimintakykynsä, terveytensä ja hyvinvointinsa edistäminen ja ylläpitäminen tulee maksamaan itsensä takaisin, jos preventiolla ja promootiolla voidaan siirtää raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarvetta myöhäisemmäksi tai jopa vähentää. Toimintamalli kohdennettiin juurikin niihin yli 65-vuotiaisiin, jotka asuvat kotona ilman säännöllisiä kotihoidon palveluita.

Tavoitteeksi asetettiin yhtenäisen toimintamallin luominen koko maakuntaan ja yli 65-vuotiaille toteutettujen terveystarkastusten määrien lisääminen. Kehittämistyötä tehtiin yhteistyössä hyvinvointialueen ikääntyneiden ennaltaehkäisevän tuen palveluiden ja Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelman kanssa. Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelma on osa Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoimaa EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU) rahoitettavaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Kehittämistyön aikana selvitettiin maakunnassa aiemmin toteutettuja toimintamalleja, mutta myös eri hyvinvointialueiden malleja ja näiden pohjalta lähdettiin rakentamaan Keski-Suomen seniorin hyvinvointineuvolan toimintamallia. Hankkeen aikana toimintamalliin kuuluvia prosesseja, työmenetelmiä ja palvelukokonaisuutta pilotoitiin kahdella eri tyyppisellä alueella ja pian pilotoinnin jatkoksi toimintaa pystyttiin jo laajentamaan lähes koko maakuntaan. Laajentamisen jälkeen pystyttiin edelleen kokeilemaan ja arvioimaan erilaisia menetelmiä ja prosesseja, niin 68-vuotiaille suunnattujen hyvinvointitarkastusten osalta kuin tapahtumien, tilaisuuksien ja neuvonnan ja ohjauksen kohdallakin.

Seniorin hyvinvointineuvola ei ole pelkästään terveys- tai hyvinvointitarkastuksia, vaan toimintamallin oleellinen osa on yhteistyön rakentuminen kuntien hyte-työn, seurakuntien ja muiden 3.sektorin sekä oppilaitosten kanssa. Eri toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa mm. tilojen kustannustehokkaan hyödyntämisen, yhteisen kohderyhmän (seniorit) tavoittamisen ja kohtaamisen, toisten asiantuntemuksen hyödyntämisen ja vahvan verkostotyöskentelyn alueen tarpeiden, toiveiden ja ilmiöiden mukaisesti. Esimerkkinä seurakunnan kuukausittain toteutuva tapahtuma, johon seniorit ovat jo tottuneet tulemaan. Tähän tapahtumaan on voitu yhdistää seniorin hyvinvointineuvolan hoitajan hyvinvointiaiheinen tietoisku ja matalan kynnyksen neuvonta ja ohjausmahdollisuus.

Digitalisaatiota edistettiin sähköisten lomakkeiden sekä videovastaanottojen muodossa. Hyvinvointialueen verkkosivuille päivitettiin myös Seniorikeskus verkossa-kokonaisuus, joka kokoaa ikääntymiseen liittyvää tietoa, matalan kynnyksen yhteydenottokanavat hva:n ikääntyneiden ennaltaehkäisevän tuen ammattilaisille sekä muita hyvinvointialueen yhteystietoja. Sivua voi senioreiden lisäksi hyödyntää kaikki senioreita kohtaavat toimijat.

Vaikka kehittämistyötä tehtiin asiantuntija- ja ammattilaisvetoisesti, ei asiakasnäkökulmaa unohdettu. Mukana kehittämisessä on ollut kokemusasiantuntijoita ja asiakaspalautetta on kerätty säännöllisesti koko kehittämistyön aikana ja eri toiminnoissa. Tätä arvokasta palautetta on hyödynnetty ja tullaan hyödyntämään jatkossakin.
Keski-Suomessa on käytössä yhtenäinen toimintamalli senioreiden hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn edistämiseksi yhteistyössä hva:n, kuntien, seurakuntien ja 3.sektorin toimijoiden kanssa. Toimintamalli mukautuu erilaisten alueiden näköiseksi ja yhteisövaikuttavuuden viitekehystä hyödyntäen saadaan vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Yhteistyö tasaa toimijoiden kuormitusta ja resursseja ja vahvistaa asiantuntemusta.

68-vuotiaille suunnattujen hyvinvointitarkastusten myötä on pystytty tarjoamaan oikea-aikaista tietoa oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi yksilön tarpeiden mukaisesti ja tunnistettu terveysriskejä tai jopa alkavia sairauksia varhaisemmassa vaiheessa. Seulontatyyppinen toteutus on nostanut tarkastusmääriä merkittävästi ja asiakkaiden tyytyväisyys palveluun on ollut korkealla tasolla.

Toiminnalla saavutetut säästöt tulevat näkymään vuosien kuluessa ja usein välillisinä. Säästöt syntyvät toiminnan yhdenmukaisuudesta, edellytetystä ammattilaisten osaamisesta, tietopohjan luomisesta ja seuraamisesta, oikea-aikaisesta tunnistamisesta ja ohjaamisesta ja yhteistyöstä. Toimintamallin avulla on vahvistettu senioreiden omaa roolia hyvinvointinsa edistäjinä ja nostettu ennaltaehkäisevä työ keskiöön. Hyvinvointialueen eri toimijoita on ollut myös mukana kun ollaan pohdittu asiakkaan ohjautumista eri palveluihin. Mm. kuntoutus, suun terveydenhuolto sekä pelastustoimi ovat olleet aktiivisesti mukana tapahtumissa.

Seniorin hyvinvointineuvolan toiminta kehittyy muuttuvassa yhteiskunnassa ja palvelujärjestelmässä luontevasti. Toimintamallin ympärille kehitetään jatkossa laajempaa seniorikeskusmallia, joka on verrattavissa perhekeskusmalliin ja -toimintaan. https://www.innokyla.fi/fi/toimintamalli/seniorin-hyvinvointineuvola-keski-suomessa-keski-suomen-hva-rrp-p4-i1
https://www.innokyla.fi/fi/toimintamalli/seniorikeskus-verkossa-keski-suomen-hva-rrp-p4-i1
https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/suomen-kestavan-kasvun-ohjelman-tulokset-stm-n-hallinnonalalla-halutaan-pysyvaan-kayttoon
https://www.hyvaks.fi/hyvinvointisi-tueksi/seniorille
https://www.hyvaks.fi/palvelumme/seniorin-hyvinvointineuvola

Toimialat

Toiminnot

Teemat