Simulaatiolla vaikuttavuutta sydänpotilaille

Käypä hoitosuositus uudistui jokunen vuosi sitten, kun ohjeistettiin, että kammiovärinäkierteeseen jäävät potilaat kuljetetaan elvyttäen sairaalaan. Sairaalassa potilaalle asetetaan ensin ecmo (kehon ulkoinen hapetin, joka hapettaa potilaan verta) ja tämän jälkeen voidaan edetä pallolaajennukseen ja saada näin potilaalle lisää laadukkaita elinvuosia. Aikaisemmin nämä potilaat olisivat mitä todennäköisimmin kuolleet.

Tämä prosessi vaatii Meilahden sairaalassa seitsemän eri ammattiryhmän saumatonta yhteistyötä. Viisi näistä ammattiryhmistä päivystää kotona varallaolon turvin yö aikaan. Tarvittiin siis saumaton prosessi- ja hälytyskaavio, että saadaan kaikki tarvittavat henkilöt paikalle, kun tämä aktivoituu. Kyseessä on potilaan henki ja siitä syystä ajoitus on yksi kriittisimmistä asioista.

Tavoitteena oli mahdollistaa lisää laadukkaita elinvuosia potilaille, jotka aiemmin olisivat todennäköisesti kuolleet.

Meilahdessa nämä potilaat hoidetaan Sydänasemalla, joten Sydänasema lähti ideoimaan moniammatillista simulaatioharjoitusta näitä tilanteita varten. Meillä oli sairaanhoitaja, jolla oli entuudestaan simulaatio-ohjaajan koulutus.

Simulaatiot saatiin järjestymään Sydänaseman, leikkausosaston ja akateemisen simulaatiokeskuksen yhteistyöllä. Jokaisella oli oma rooli simulaation järjestämisessä. Kaikilla oli kirkkaana mielessä, että koska kyseessä oli Sydänasemalla täysin uusi toimenpide, joka on erittäin kriittinen potilaan kannalta, niin sitä täytyy harjoitella.

Alkuun Sydänaseman osastonhoitaja toimi aktiivisesti porukan koolle kutsujana ja työn jakajana. Saatiin nimettyä jokaisesta ammattiryhmästä vastuuhenkilöt mukaan.

Kardiologian ohjausryhmässä hyväksytettiin harjoittelupäivät, jolloin yksi toimenpidesali on harjoituskäytössä. Myöhemmin siirryttiin kerran kuukaudessa tapahtuvaan aamun harjoitukseen.

Rakennettiin moniammatillisesti hälytyskaavio ja tehtiin roolitukset (eli kuka tekee mitäkin kyseisessä tilanteessa). Keskusteltiin paljon tilanteen johtamisesta, kuka vastaa potilaan hoidosta missäkin vaiheessa. Sitten päästiin ensimmäiseen simulaatioon. Harjoiteltiin yhden päivän ajan, jonka jälkeen sekä prosessia että simulaatiota hiottiin. Näin mentiin muutamat harjoitukset, että saatiin luotua riittävän hyvä hälytyskaavio sekä tehtyä selkeä työnjako eri ammattiryhmien välille.

Varsinaisia ylimääräisiä kustannuksia ei kehittämistyöstä syntynyt. Kaikki tekivät tätä oman työajan puitteista. Alkuun kun pidimme simulaatiopäiviä kaksi kertaa vuodessa, niin näinä päivinä harjoitussalista ei tullut suoritteita.

Jokainen ammattiryhmä huolehti oman osansa kehittämisestä ja näitä käytiin yhdessä läpi ja hiottiin rajapintoja. Akateemisesta simulaatiokeskuksesta saatiin pedagogista apua ison koulutustilanteen läpivientiin. Muuten mentiin omin voimin. Nyt parin vuoden kehittämisen jälkeen nämä potilaat tulee hoidettua tehokkaasti ja laadukkaasti. Olemme pystyneet pelastamaan useita ihmishenkiä, jopa niin, että potilas on voinut palata työelämään. Tilanteet toimenpidesalissa eivät ole enää kaaottisia, vaan rauhallisia ja määrätietoisia tilanteesta huolimatta.

Meidän elvytysvastuulääkärillä on tarkat tulokset, jossa on seurattu meidän jokaista ecmo-potilasta. Näistä on tehty julkaisu lääketieteen puolella. Koulutamme myös organisaation ulkopuolella tästä aiheesta. Hoitotulosten perusteella voidaan myös tarkentaa tai väljentää potilasvalintaa sen mukaan, kun saamme näyttöä hoidon tehokkuudesta.

Toimintaa jatketaan koko ajan kehittäen. Kehitämme tarpeen mukaan itse hoitoprosessia. Tiivistämme yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, esimerkiksi laboratorion ja ensihoidon kanssa. Kehitämme myös itse simulaatiota. Joka kerta opimme lisää harjoituksen läpiviennistä ja saamme palautetta osallistujilta. Näitä arvioimme moniammatillisessa tiimissä ja päätämme yhdessä, miten edetään seuraavaan harjoitukseen.

Toimialat

Toiminnot

Teemat