Sohvaryhmissä yhteistyöhön - Opettajien yhteistyöaika koulun kehittämisen moottorina

Idea syntyi työyhteisön tarpeesta. Uusi vuonna 2020 valmistunut koulurakennus loi tarpeen yhteistyörakenteiden selkeyttämiselle. Uudessa yksikössä aloitti työskentelyn yhteisissä tiloissa varhaiskasvatuksen esiopetusyksikkö ja perusopetuksen koulu. Koulussa toimii yleisopetuksen luokkien lisäksi useita erityisluokkia. Henkilöstöä koulussa on yhteensä yli 100 hlö. Huomattiin, että koulussa on käynnissä useita eri prosesseja, joissa opettajat ja muu kasvatushenkilöstö toimii eri resursseilla. Huomattiin, että on tarve tehostaa ajankäyttöä. Kaikkien ei tarvitse olla mukana kaikessa, vaan toimivan arjen näkökulmasta vastuuta on tarve jakaa.

Tavoitteena on ollut vahvistaa yhteisöllisyyttä, lisätä osallisuutta ja työhyvinvointia. Johtamisen rakenteita ja toimintamalleja on kehitetty osana kokonaisuutta. Vatialan koulun uudisosa otettiin käyttöön syksyllä 2020. Uudessa yksikössä aloitti toimintansa varhaiskasvatuksen esiopetusyksikkö ja perusopetuksen koulun yleis- ja erityisopetuksen luokkia. Koulun 1. toimintavuotena johtoryhmä toi yhteiseen pohdintaa koulun toiminnan kokonaisuuden. Eri osia yhdisteltiin ja koottiin hallittaviksi alakokonaisuuksiksi. Tämän jäsentelyn seurauksena syntyi vastuualueet opetukseen, kasvatukseen ja kouluyhteisön hyvinvointiin. Ne linkitettiin osaksi opetussuunnitelmaa ja kaupungin opetus- ja kasvatustyön perustehtäviä. Samalla haluttiin myös varmistaa riittävä ajankäyttö arjen yhteistyölle ns. lähitiimeissä.

Työn edetessä haettiin mallia jo olemassa olevista tavoista toimia, mutta tarkoituksiimme sopivaa "systeemiä" ei löytynyt. Oli lähdettävä kehittämään koulun omaa mallia. Kehittämistyötä on tehty työyhteisön omin voimin koulun kehittämiseen varatun TVA-rahan ja ys-ajan resurssin puitteissa vuodesta 2020 alkaen. Vuosittain toimintamallia arvoidaan ja kehitetään osana koulun johtamiskulttuuria.

Käytännössä yhteissuunnittelua ja vastuualueita koskevat tehtävät on kirjattu auki kaikille luettavaksi. Tehtävät jaetaan työyhteisössä osaamisen, henkilökohtaisten mielenkiinnonkohteiden ja työyhteisön tarpeen mukaan yhdessä sopien. Koulun johtamisessa koulun johtotiimin (rehtori, apulaisrehtori, vararehtori ja koulusihteeri) ja tiimien vastuuvetäjien tehtävät on tarkkaan kirjoitettu auki ja vastuualueet on sovittu osallisten kesken.

Pyrimme parhaan mukaan välttämään tehtävien päällekäisyyttä ja saman tehtävän tekemistä useassa eri työryhmässä. Opetus- ja kasvatushenkilöstön yhteinen suunnitteluaika on jo keväällä aikataulutettu seuraavan lukuvuoden osalta vastuualuetiimien, lähitiimien ja johtoryhmätyöskentelyn osalta. Aina lukuvuoden alkaessa elokuussa koulussa voidaan keskittyä turvallisen kouluarjen aloittamiseen yhdessä oppilaiden kanssa. Koulun arki on sujunut jouheasti ja ennakoitavasti. Tulevaa toimintaa pystytään suunnittelemaan ennakoidusti ja hyvissä ajoin. Kiireettömyys on ollut aiemmin koulun yksittäisenä lukuvuositavoitteena. Voidaan sanoa, että nykyisin kiireettömyys on osa arjen toimintakulttuuria.

Kehittämistyö on muokannut koko työyhteisöä toimimaan yhteisöllisessä hengessä. Oppilaiden osallisuus on lisääntynyt merkittävästi koulun arjessa. Koulussa toimii useita oppilaiden vastuutehtäväryhmiä opettajien ohjauksessa.

Uudistaminen ja kehittäminen ei vaadi muutosjohtamista, vaan jatkuva kehittyminen ja muuttuminen sisältyy koulun yhteisölliseen ja keskustelevaan toimintakulttuuriin. Opettajien yhteissuunnitteluaika ei ole kokousaikaa vaan koulun pedagogisen johtamisen, yhteiskehittämisen ja työhyvinvoinnin rakenne.

Koulun toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti yhdessä koulun ja sidosryhmien henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Työyhteisön hyvinvointia mitataan ja seurataan säännöllisesti eri ryhmille suunnattavilla kyselyillä. Kyselyiden tuloksia käytetään tulevan toiminnan tavoitteiden ja käytännön toiminnan suunnittelussa. Kouluyhteisön hyvinvointiin liittyen yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän työskentely ja osallisuus koulun toiminnan tarkastelussa on keskiössä. Henkilöstön osaaminen on tullut entistä paremmin huomioitua. Henkilöstön henkilökohtaisia osaamis- ja koulutustarpeita voidaan helpommin tarkastella koko työyhteisön kehittämisen ja tarpeen näkökulmasta.

Toimintamallin vahvuutena on se, että lähitiimi on toiminnan perusyksikkö ja niiden työskentelyyn on varattu riittävästi aikaa. Muut vastuualuetiimit ylittävät luokka-asterajat ja henkilöstö pääsee tekemään yhteistyötä omilla vahvuusalueillaan. Lisäksi yhteissuunnitteluajankäytön kokonaisuudelle on selkeä rakenne, jossa on varattu oma aika lähitiimeille, työyhteisökokouksille, esi- ja alkuopetuksen yhteistyölle, vastuualuetiimeille, ohjatuille pedagogisille "olkkari"keskusteluille ja arjen vapaammille "kahvipöytä"keskusteluille.

Aina lukuvuoden alkaessa elokuussa koulussa voidaan keskittyä turvallisen kouluarjen aloittamiseen yhdessä oppilaiden kanssa. Vatialan koulu Vastuualueet 26-27.pdf

Toimialat

Toiminnot

Teemat