29.9.2026
Etelä-Savon hyvinvointialue, ikääntyneiden palvelut, Mikkeli

Tekoäly osaksi kotihoidon arkea

Valmis

Tarve ja tavoitteet
Etelä-Savon hyvinvointialueella tunnistettiin ikääntyvän väestön kasvun, henkilöstön saatavuushaasteiden ja palvelutarpeen lisääntymisen aiheuttama paine uudistaa kotihoidon toimintatapoja. Tavoitteena oli löytää uusia ratkaisuja, joilla voidaan tukea ikääntyneiden turvallista kotona asumista, kohdentaa henkilöstön työaikaa tarkoituksenmukaisemmin ja hyödyntää kotihoidossa syntyvää tietoa aiempaa paremmin päätöksenteon tukena.

Kehittämisidea syntyi havainnosta, että kotihoidossa kerätään runsaasti tietoa asiakkaiden voinnista, palvelutarpeista ja arjen muutoksista, mutta tätä tietoa ei kyetty hyödyntämään täysimääräisesti ennakoivassa työssä.

Kehittämistyön tavoitteiksi asetettiin:
1. Ikääntyneiden turvallisen ja sujuvan kotona asumisen tukeminen entistä pidempään
2. Kotihoidon toiminnan ennakoivuuden parantaminen tekoälyn avulla
3. Henkilöstön työajan kohdentaminen asiakkaalle eniten arvoa tuottavaan työhön
4. Tiedolla johtamisen vahvistaminen ja asiakkaiden palvelutarpeiden varhaisempi tunnistaminen
5. Palvelujen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen ilman, että asiakaslähtöisyydestä tingitään.
Ratkaisu
Kehittämistyössä rakennettiin kotihoitoon toimintamallia, jossa asiakkaista kertynyttä tietoa hyödynnetään aikaisempaa systemaattisemmin ennakoinnin, päätöksenteon ja palvelujen kohdentamisen tukena. Tavoitteena oli siirtyä reagoivasta toimintatavasta ennakoivaan toimintamalliin, jossa asiakkaiden tilanteissa tapahtuvat muutokset tunnistetaan mahdollisimman varhain.

Kehittämisen keskeisiä toimenpiteitä olivat:
1. Kotihoidon asiakkaista syntyvän tiedon kokoaminen ja hyödyntäminen tekoälyratkaisun avulla
2. Asiakkaiden toimintakykyyn, palvelutarpeeseen ja hyvinvointiin liittyvien muutosten tunnistamisen kehittäminen ennakoivaksi
3. Tekoälyyn perustuvien analyysien ja hälytteiden pilotointi ammattilaisten päätöksenteon tueksi
4. Kotihoidon, etähoivan, lääkeautomaattien, turvateknologian ja muiden hyvinvointiteknologioiden muodostaman kokonaisuuden kehittäminen yhtenäiseksi palvelumalliksi
5. Tiedolla johtamisen käytäntöjen rakentaminen, jotta esihenkilöt ja ammattilaiset pystyvät hyödyntämään asiakkaiden tilanteesta muodostuvaa kokonaiskuvaa päivittäisessä työssä
6. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen tekoälyn, analytiikan ja digitaalisten työvälineiden hyödyntämisessä.

Kehittämistyössä ei keskitytty pelkästään uuden teknologian käyttöönottoon, vaan samalla uudistettiin työprosesseja ja työn tekemisen tapoja. Tekoäly nähtiin ammattilaisten työn tukena, jonka avulla voidaan tunnistaa riskejä aikaisemmin, kohdentaa palvelut oikea-aikaisesti ja vapauttaa henkilöstön aikaa asiakkaan kohtaamiseen.
Työtä tehtiin yhteistyössä kotihoidon henkilöstön, esihenkilöiden, asiantuntijoiden, johdon sekä teknologiakumppaneiden kanssa. Ratkaisuja kehitettiin käytännön työn tarpeista lähtien, jotta ne tukisivat aidosti kotihoidon arkea ja asiakkaiden kotona asumista. Toimintamallista pidettiin infotilaisuuksia jokaiselle kotihoidon alueelle ja kaikille sidosryhmille (31kpl), varmistaen että tieto tavoittaa mahdollisimman laajasti tulevat käyttäjät. Tämän jälkeen aloitettiin porrastetusti koulutukset ja uuden järjestelmän käyttöönotto. Kaikkiaan koulutuksia järjestettiin kotihoidon henkilöstölle 65kpl.
Kehittämistyö toteutettiin osana Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) rahoittamaa kehittämiskokonaisuutta.
Tulokset
Kehittämistyön merkittävin tulos oli ennakoivan kotihoidon toimintamallin rakentaminen. Tekoälyn, analytiikan ja hyvinvointiteknologian avulla asiakkaiden palvelutarpeita voidaan tunnistaa aiempaa aikaisemmin, henkilöstön osaamista ja tiedolla johtamista vahvistaa sekä tukea ikääntyneiden turvallista kotona asumista entistä vaikuttavammin ja kustannustehokkaammin.

Palvelutarpeen varhainen tunnistaminen:
- Asiakkaan toimintakyvyn heikkeneminen voidaan havaita jo ennen kriisitilanteita
- Lisääntynyt avuntarve, lääkitysongelmat tai yksinäisyyden riskit voidaan tunnistaa aikaisemmin
- Palvelut voidaan kohdentaa oikeaan aikaan ennen päivystyskäyntejä tai raskaampien palvelujen tarvetta

Kotona asuminen pitenee:
- Asiakkaat voivat asua turvallisesti omassa kodissaan pidempään
- Etähoiva, lääkeautomaatit ja muut hyvinvointiteknologiat täydentävät kotihoidon käyntejä
- Fyysisiä käyntejä voidaan korvata tarkoituksenmukaisesti silloin, kun asiakkaan tilanne sen mahdollistaa

Kotihoidon resurssit kohdentuvat paremmin:
- Henkilöstön työaikaa vapautuu rutiinitehtävistä asiakkaiden kohtaamiseen
- Käyntejä voidaan suunnitella asiakkaan todellisen tarpeen mukaan
- Kiireellisiä ja ennakoimattomia tilanteita voidaan vähentää
- Henkilöstö saa paremman tilannekuvan asiakkaista työvuoron aikana

Henkilöstön osaaminen kehittyy:
- Henkilöstö oppii hyödyntämään tekoälyä työn tukena
- Ymmärrys datan, analytiikan ja teknologian mahdollisuuksista kasvaa
- Tekoäly nähdään työparina eikä ylimääräisenä järjestelmänä
- Tekoäly on tehnyt kirjaamisen merkityksen näkyväksi ja auttanut kotihoitoa kehittämään omaa kirjaamistaan

Pitkällä aikavälillä toimintamalli luo taloudellisia mahdollisuuksia:
- Vähentää tarpeettomia kotihoitokäyntejä
- Pienentää päivystyskäyntien ja sairaalajaksojen riskiä ennakoivan tuen avulla
- Siirtää ympärivuorokautisen hoivan tarvetta myöhemmäksi
Linkit
https://www.innokyla.fi/fi/toimintamalli/kohti-tekoalylla-tuettua-kotona-asumista-etela-savon-hva-rrp2-p4-i1-i4#show-more
Liitteet

Yhteyshenkilöt

Patrik Hujanen
patrik.hujanen(ät)etelasavonha.fi
Analyytikko
Etelä-Savon hyvinvointialue
Salla Määttä
salla.maatta(ät)etelasavonha.fi
Palveluesihenkilö
Etelä-Savon hyvinvointialue
Jaa Twitterissä Jaa Facebookissa Jaa LinkedInissä Tulosta