Tuutorointimuotoinen taidekasvatuksen täydennyskoulutus varhaiskasvatuksessa

Tarve ja idea varhaiskasvatuksen henkilöstön taide- ja kulttuurikasvatuksen täydennyskoulutukselle syntyi henkilöstöltä nousseiden koulutustoiveiden sekä Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen arviointihanke 2017-2019: Karvin julkaisut 15:2019) arvioinnin perusteella. Keskeistä oli, että henkilöstön ammatillisen osaamisen
kehittäminen mahdollistetaan tuomalla koulutus uudella tapaa arjen työympäristöön ja
yhteisöön. Koulutus päätettiin toteuttaa tuutorointimuotoisena.

Tavoitteena tuutorointimuotoisen täydennyskoulutusmallin luomiselle oli tarjota oululaiselle varhaiskasvatuksen henkilöstölle taidekasvatuksen täydennyskoulutusta ja vahvistaa kulttuurikasvatuksen asemaa varhaiskasvatuksessa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 alla. Tavoitteena oli, että henkilöstöä koulutetaan Oulun reuna-alueet huomioiden mahdollisimman laajasti niin, että lapset voivat osallistua toimintaan ja ilman, että koulutettavien tarvitsee poistua työpaikalta. Lisäksi koulutuksen haluttiin olevan käytännönläheistä niin, että malli taidekasvatuksen menetelmistä tulee näkyväksi heti koulutuksen aikana. Koulutettavan henkilöstön tavoitemääräksi asetettiin 1875 henkilöä. Kehittäminen toteutettiin hankkeena, johon haettiin kuntarahoituksen (20%) lisäksi Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta, ESR+ (80%). Hankkeeseen palkattiin projektipäällikkö sekä kolme projektikoordinaattoria, jotka toimivat taidekasvattajina toteuttaen kehitettyä täydennyskoulutusmallia.

Kehittämistyötä ennen koko Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstölle tehtiin sähköinen kysely. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajan kokemusta omasta taidekasvatusosaamisesta sekä koulutustarpeesta ja mahdollisesta toiveesta tietyn taidon vahvistamiseen taidekasvatuksen kentällä.

Kehittäminen aloitettiin pilotoimalla mallia ensin muutamassa päiväkodissa. Koulutuskertojen määrää, kestoa sekä sisältöä muokattiin pilotoinnin sekä saadun palautteen perusteella. Koulutuskertojen yhteydessä pyydettiin jatkuvasti palautetta ja lisäksi toimintaa arviointiin haastatteluilla.

Täydennyskoulutus toteutettiin kehittämällä täydennyskoulutuksen tuutorointimalli, jossa taidekasvatuksen ammattilainen, taidetuutori, vierailee päiväkodeilla kolmena kertana ja työskentelee lapsiryhmissä. Henkilökunta kouluttautuu osallistumalla työskentelyyn yhdessä lasten kanssa. Koulutussisällöt tarjoavat lapsen leikkiä, ilmaisua ja osallisuutta tukevia työtapoja taidekasvatukseen ja noudattavat varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Tuutoreina toimivat hankkeen omat sekä ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden taidekasvattajat. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet niin kaupungin kulttuurilaitosten taidekasvattajat kuin yksityisen sektorin toimijat.

Kehittämisestä on vastannut pääosin hankkeen henkilöstö ja siihen ovat lisäksi osallistuneet lapset, Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen kehittäjäopettajat sekä varhaiskasvattajista koostuva asiantuntijaryhmä sekä hankkeen ohjausryhmä. Tuutorointimuotoisen täydennyskoulutuksen lisäksi hankkeessa kehitettiin kulttuurikasvatusta myös laajemmin.

Koulutusta saavat kunnallisten ja yksityisten päiväkotien henkilöstö sekä perhepäivähoitajat. Hanke on tarjonnut kuvallista ja kehollista ilmaisua, animaation tekoa, draamakasvatusta, musiikkia, valo- ja yhteisötaidetta sekä sanataidetta. Koulutusvierailuja on järjestetty tähän mennessä 150, ja osallistunnutta varhaiskasvatuksen henkilöstöä on yli 1400. Täydennyskoulutuksen myötä henkilöstön osaaminen lisääntyi ja he saivat ymmärrystä lisää taidekasvatuksesta sekä sen hyödyntämistä työssään varhaiskasvatus- sekä esiopetussuunnitelman mukaisesti. Tuutorointimuotoinen täydennyskoulutus säästää resursseja kun kouluttautumaan lähtevän henkilön tilalle ei tarvitse palkata sijaista eikä aikaa kulu välimatkoihin. Kouluttautuneiden kokemukset tästä koulutustavasta olivat erittäin positiivisia.

Täydennyskouluttaminen tuutorointimallin mukaisesti on vaikuttava tapa lisätä henkilöstön osaamista, kun koko ryhmän henkilöstö pääsee mukaan koulutukseen samanaikaisesti päiväkodissa ja voivat jakaa tiiminä yhteiset uudet asiat sekä kokemuksen. Koulutukseen osallistuvat näkevät käytännössä, miten uusia opittuja asioita voi soveltaa lasten kanssa. Yksittäisen henkilön lähettäminen koulutukseen ei ole kokemuksemme mukaan yhtä vaikuttavaa.

Viemällä täydennyskoulutuksen päiväkodin arkeen ja ryhmiin saatiin samalla järjestettyä lapsille upeita taidekasvatuselämyksiä ja vahvistettiin niin lasten kuin henkilöstön osallisuutta.

Hankkeessa hyödynnettiin kattavasti Oulun kaupungin eri kulttuurilaitosten taidekasvattajia ja samalla luotiin uusia käytäntöjä sekä malleja sujuvalle yhteistyölle myös jatkossa. Täydennyskoulutusmallia sekä siitä saatuja kokemuksia tullaan hyödyntämään jatkossa myös muiden oppimisen osa-alueiden kouluttamisessa sekä varhaiskasvatuksen kehittäjäopettajien työssä.

Varhaiskasvattajien palautteita täydennyskoulutuksesta (2025)

“Sain innoitusta ja yksinkertaisen helpomman kuvan siitä, miten toteuttaa luovuutta lasten arjessa “
“Sain työkaluja liikkeen ja taiteilun yhdistämisestä satuun, käytän varmasti jatkossa enemmän.”
“Täydennyskoulutus antoi hauskoja ideoita musiikin tai äänten toteuttamiseen.”
“Sain vahvistusta draamaleikkeihin - pienin askelin kohti esittämistä itselle ja lapsille”
“Sain hyödyllisiä käytännön esimerkkejä, kuinka voin työssäni osallistaa lasta.”
“Tuutorointimuotoinen täydennyskoulutus sopii päiväkotiin todella hyvin. Henkilöstö sai koulutusta samalla, kun lapset saivat nauttia laadukkaasta musiikkikasvatushetkestä. Tällainen koulutustapa on riittävän konkreettinen ja valmiit koulutusmateriaalit mahdollistavat sen, että henkilöstöllä on mahdollisuus päästä heti kokeilemaan koulutuksessa oppimiaan asioita.”

Toimialat

Toiminnot

Teemat