Työntekijöille tukea työhyvinvointiin myös naisterveyden haasteissa

Hankkeen taustalla on viime vuosina kuntien kaikilla ammattialoilla ja kaikissa ikäryhmissä kasvussa olleet sairauspoissaolot. Useiden tutkimusten mukaan sairauspoissaolot ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Kunta-alalla naisten terveyteen ja työkykyyn panostaminen on erityisen merkityksellistä siksi, että työntekijöistä 76 prosenttia on naisia – Limingassa naisten osuus on jopa yli 80 prosenttia. On tärkeää myös huomata, että kunnissa työskelee runsaasti naisia myös pieni palkkaisilla aloilla, eikä voi olettaa, että kaikilla on mahdollisuus hoidattaa työkykyynkin vaikuttavia naistyypillisiä oireita yksityisillä gynekologeilla, sillä tiedossa on että julkisen puolen jonot ovat monesti pitkät, ja näiden asioiden kohdalla monesti kohdataan myös vähättelyä asioiden hoidossa. Hankkeen valmisteluvaiheessa myös kävi selväksi, että omailmoituspoissaoloissa naistyypillisiä oireita ei juurikin ilmoiteta poissaolon syyksi, vaikka varmasti niilläkin syillä työntekijät ovat poissa. Toki oma ryhmänsä on ne myös ne, jotka tulevat kipeänä ja sairaana töihin, koska eivät rohkene olla näiden naistyypillisten oireiden vuoksi poissa.

Naisterveyttä koskevat terveydelliset ongelmat vaihtelevat eri ikävaiheittain ja siten työnantajien tulisi olla tietoisia mahdollisista työterveyttä uhkaavista oireista ja sairauksista. Häveliäisyyden vuoksi oireita piilotellaan ja ne maskeerataan muiden sairauksien ja oireiden alle mikä vaikeuttaa naistyypillisten oireiden ja sairauksien kartoittamista osana sairauspoissaoloja. Yleisiä naisten terveyteen vaikuttavia ongelmia ovat kuukautiskivut ja endometrioosi (esiintyvyys 10 %), munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS; 14 %), vuotohäiriöt (14 %), sekä lantionpohjan toimintahäiriöt (laskeumat 15 %, virtsankarkailu 28 %). Oulun yliopisto on aiemmissa pohjoissuomalaisessa väestötason tutkimusaineistoissa selvittänyt eri naisten terveyteen liittyen terveysongelmien aiheuttamaa työkyvyn heikkenemistä, sairauspoissaoloja sekä ennenaikaista eläköitymistä. Tuloksena todettiin, että esim. endometrioosi johti keskimäärin 10 pv ja PCOS 16 pv työpanoksen menetykseen vuodessa. Lisäksi tutkimuksissa todettiin PCOS:aan liittyvän sairauskuorman johtavan alentuneeseen työkykyyn ja lisääntyneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin jo 40 ikävuoden jälkeen. Virtsankarkailu, erityisesti pakko-oireisena ilmaantuva, aiheutti 3-kertaisen riskin huonolle työkyvylle vaikuttaen myös heikentävästi naisen itsensä arvioimaan todennäköisyyteen olla työelämässä vielä 2 v kuluttua. Raskaudenaikaiset häiriöt, kuten ennenaikainen supistelu sekä pahoinvointi, ovat yleisiä oireita, joilla on selvä vaikutus työtehokkuuteen ja -kykyyn. Raskauspahoinvoinnista kärsii jopa 88 % alkuraskaudessa ja vakavana se todetaan noin 3 %:lla odottajista, aiheuttaen keskimäärin 2 vk poissaolon per raskaus. Vaihdevuosioireet voivat olla naiselle hyvin kuormittavia ja niiden kesto voi olla yli 10.v alkaen useita vuosia ennen kuukautisten loppumista. Autonomisen hermoston oireita, kuten kuumia aaltoja ja yöhikoilua esiintyy 75 %:lla vaihdevuosi-ikäisistä naisista. Myös unihäiriöt ja psykogeeniset oireet ovat yleisiä, ja vaikuttavat merkittävästi työkykyyn. Vaihdevuosioireiden oikea-aikaisen diagnosoimisen ja hoidon merkitys korostuu nykyajan työelämän haasteet huomioiden. Keskeinen tarve liittyy naisterveyden parempaan ymmärrykseen, etenkin yhdistettynä työkykyyn. Tämä käsittää naisten oman tietoisuuden lisäämisen, esihenkilöiden osaamisen kasvattamisen sekä erilaisten toimintamallien kehittäminen paitsi kuntien sisälle, mutta myös työtyöterveysrajapintaan. Oleellista on kehittää kuntien toiminta- ja keskustelukulttuuria naisterveyttä ymmärtäväksi ja arvostavaksi, jolloin häveliäisyyden tunne poistuisi.

Hankkeen suunnittelutyö käynnistyi Limingassa vuoden 2024 alkupuolella ja alustavien kokemusten perusteella teemoiksi valikoitui aivoterveys ja naisterveys, jotka täydentyivät nopeasti liikkumisella, sillä teeman huomattiin oleva kiinteässä yhteydessä molempiin ensiksi valittuihin osa-alueisiin. Hankevalmistelussa nähtiin tärkeänä, että kuntakumppanien lisäksi saisimme mukaan myös tutkimusorganisaatioita. Hankeneuvottelut käynnistyivät Oulun yliopiston lääketieteen tiedekunnan Naistentautien ja synnytysten klinikan tutkimusryhmän kanssa. Taustalla oli professori Terhi Piltosen tutkimusryhmän kohortti 1986-tutkimukset liittyen naisten terveyteen ja vanhemmassa 1966 kohortissa tehdyt tutkimukset koskien naistensairauksia ja -oireita ja työkykyä. Nopeasti kävi selväksi, että hanketeema naisterveyden osa tulee tuottamaan aidosti kansallisesti ja kansainvälisesti uutta tietoa ja valmistelua päätettiin jatkaa yhdessä keskustellen. Niin ikään keskustelut Työterveyslaitoksen kanssa käynnistyivät. Nopeasti kävi selväksi, että hankkeessa esitetyt teemat ja toimenpiteet ovat hyvin linjassa Työterveyslaitoksen omien ajankohtaisten painopisteiden ja teemojen kanssa. Tutkimusorganisaatiot saatiin hankkeeseen mukaan hyvässä yhteisymmärryksessä ja kaikkien yhteisellä innostuksella aihetta kohtaan.

Hanke siis tähtää kuntatyöntekijöiden työhyvinvointiin ja parantuneeseen työkykyyn. Tavoitteena on kehittää osallistuviin kuntiin erilaisia toimintamalleja, jotka huomioivat työntekijöiden erilaisuuden laajasti ja näin ollen tukevat yksilön työssä jaksamista, työssä koettua tyytyväisyyttä sekä työkykyä. Tavoitteena on lisäksi tukea työntekijöiden pitkiä työuria, työntekijöiden pysyvyyttä sekä edistää kuntatyönantajien myönteistä työnantajakuvaa.

Tavoitteiden taustalla on paitsi sairauspoissaolojen vähentäminen, mutta myös työn tehokkuuden lisääminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen esimerkiksi työterveys- ja muihin rajapintoihin. Sairauspoissaolojen vähentymisen tavoite palvelee sekä kuntia (esim. taloudellinen näkökulma), mutta ennen kaikkea työyhteisöjä ja työntekijää itseään. Pitkittyneet sairauspoissaolot haastavat yksilön hyvinvointia ja vaikeuttavat yksilön kiinnittymistä työyhteisöön ja työpaikkaan.

Hankkeessa tavoitteena naisterveyden osalta:
Naisterveyden ja sen vaikutusten työkykyyn parempi ymmärtäminen, keskustelukulttuurin ja häveliäisyyden poistaminen sekä konkreettisten työkalujen kehittäminen kuntiin. Naisten terveyteen liittyviä erityisongelmia ei yhteiskunnassamme huomioida merkittävinä terveyteen vaikuttavina tekijöinä, eikä niitä ole tarkasteltu systemaattisesti osana työkyvyn muodostumista. Liittyen naisten fysiologiaan, naisten terveydelliset ongelmat ovat yleisiä ja niiden luonne on moninainen. Naisten terveyteen liittyvät oireet ja ilmaantumisajankohdat vaihtelevat eri ikäkausina. Nämä yleiset terveysongelmat vaikuttavat työkykyyn naisen koko työuran ajan ja saattavat hoitamattomana johtaa poissaoloihin ja ennenaikaisiin eläköitymisiin. Useat naisten terveyteen liittyvät ongelmat lisäävät myös riskiä aineenvaihdunnallisille sairauksille lisäten näin entisestään sairauksien ja oireiden terveyskuormaa. Naistyypillisille sairauksille ja oireille on yhteistä tunnistamishaasteet ja diagnostinen viive terveydenhuollossa, mikä lisää naisten henkistä kuormitusta. Naisterveyden puutteellinen ymmärtäminen osana naisten työkykyä vaikeuttaa kokonaiskuvan rakentamista työantajan ja työterveyden välillä. Häveliäisyyden tunne ja yleinen naisterveyttä vähättelevä puhe korostuu naisten terveyshaasteista puhuttaessa ja luo kynnyksen keskustella näistä oireista ja ilmoittaa niitä mm. poissaolojen syyksi. Osa naistyypillisistä oireista saattaa naamioitua sekä omailmoituksissa että varsinaisissa sairauspoissaoloissa muiksi vaivoiksi ja näin ollen ne voivat jäädä puutteellisesti tai kokonaan hoitamatta. Tavoitteena on saada erilaisten naisterveyteen liittyvien poissaolojen syyt näkyviksi (avoimen puheeksi oton ja esilletuonnin kautta), ja löytää spesifejä ratkaisuja esim. työtä muokkaamalla tai muunlaisin työkyvyn tuen keinoin työpaikan ja/tai työterveyshuollon tukemana. Naistyypillisiä oireita rohkeammin esille nostamalla myös hoidon saamisen mahdollisuudet paranevat ja voidaan saavuttaa positiivisia työkykyvaikutuksia. Tavoitteena on naisterveyden tai naistyypillisten oireiden parempi ymmärtäminen, tunnistaminen ja erilaisten toimintamallien kehittäminen kuntiin. Keskeinen tavoite liittyy naisterveyden ymmärryksen lisäämiseen, etenkin yhdistettynä työkykyyn. Tämä käsittää sekä naisten oman tietoisuuden lisäämisen, esihenkilöiden osaamisen kasvattamisen sekä erilaisten toimintamallien kehittämisen paitsi kuntien sisälle, mutta myös työtyöterveysrajapintaan. Lisäksi tavoitteena on kehittää kuntien sisäistä toiminta- ja keskustelukulttuuria enemmän naisterveyttä ymmärtäväksi ja arvostavaksi, jotta häveliäisyyden tunne poistuisi aiheen ympäriltä. Kunta kilpailutti työterveyspalvelut uusiksi ja nosti mukaan kilpailutukseen myös työkykyyn vaikuttavat naisterveydelliset asiat. Uusi työterveystoimija aloitti palvelun 1.7.2025.

Keväällä 2025 kunnassa käynnistyi Työhyvinvoinnin rakentajat -hanke. Limingan kunnan hallinnoima kuntatyöntekijöiden työkyvyn kehittämiseen tähtäävä Työhyvinvoinnin rakentajat -hanke sai rahoituksen Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+). Limingan ohella hankkeessa ovat mukana Iin, Utajärven ja Vaalan kunnat, minkä lisäksi Työterveyslaitos sekä Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan naistentaudit ja synnytykset toteuttavat hankkeessa omat osahankkeensa.

Kenties merkittävin uutuusarvo hankkeessa muodostuu juuri naistyypillisten oireiden paremmasta ymmärtämisestä ja erilaisten toimintamallien kehittämisestä kuntiin, työterveysrajapintaan sekä työterveyden ja sairaanhoidon rajapintaan. Aihetta kartoitettaessa emme löytäneet yhtäkään vastaavanlaista hanketta tai kehittämisprojektia, jossa aiheeseen olisi tartuttu työnantajatasolla konkreettisesti pilotoimalla tai ratkaisuja hakien. Onnistuessaan hankkeen uutuusarvo on merkittävä kansallisesti ja voi olla osaltaan kehittämässä eteenpäin naisten työelämäosallisuutta ja tasa-arvoa työelämässä - etenkin sidottaessa TYÖOTE-toimintamalliin.

Naisterveyden osalta hankkeen tavoitteena on lisätä osaamista ja tietoisuutta naistyypillisistä oireista ja näiden vaikutuksista työkykyyn sekä poistaa häveliäisyyden kulttuuria naisterveydestä keskusteltaessa. Tavoitteena on naistyypillisten oireiden parempi tunnistaminen, hoitaminen tai hoitoon ohjaus, ja tätä kautta naisten työkyvyn tukeminen. Lisäksi tavoitteena on kehittää esihenkilötyötä ja johtamista aivoterveyttä, liikuntaa, naisterveyttä ja ihmisten erilaisuutta paremmin huomioivaksi. Sekä koota ja kuvata hankkeen aikana syntyvät toimintamallit, sekä levittää tietoa laajasti.

Osatoteutuksilla hankkeeseen osallistuvat Työterveyslaitos sekä Oulun Yliopisto. Työterveyslaitos keskittyy erityisesti esihenkilötyön kehittämiseen, minkä lisäksi se on mukana myös muiden tavoitteiden toteuttamisessa. Oulun Yliopisto ottaa puolestaan vastuuta erityisesti naisterveyteen liittyvästä työpaketista, jossa yliopistolla on vahva tutkimuksellinen ja toimenpidesuosituksia tekevä rooli. Kehittämistyö on hyvinkin vasta alkuvaiheessa, mutta työntekijöiden keskuudessa vastaanotto on ollut innostunut, ja on koettu tärkeäksi, että työnantaja haluaa huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista myös työkykyyn vaikuttavissa naisterveyden asioissa.

Projekti voi parhaimmillaan tuoda merkittäviä säästöjä niin kunnallisella kuin yhteiskunnallisella tasolla työhyvinvoinnin lisääntymisen ja sairauspoissaolojen vähentymisen kautta. Julkisella sektorilla merkitys korostuu naisvaltaisuuden vuoksi. Tutkimukset ovat kuitenkin selkeästi osoittaneet, että naisten elämässä on useita pitkäkestoisiakin vaiheita, joissa naistyypilliset oireet ja sairaudet vaikuttavat merkittävästi työkykyyn ja aiheuttavat jopa ennenaikaisia eläköitymisiä.

Tärkeä on myös lisätä kuntien osaamista ja tietoisuutta naistyypillisistä oireista ja näiden vaikutuksista työkykyyn sekä poistaa häveliäisyyden kulttuuria naisterveydestä keskusteltaessa.

Hankkeessa tullaan rakentamaan naisterveyteen liittyen toimintamallit, jotka antavat konkreettisia työkaluja paitsi kunnille, mutta myös vahvistavat kuntien ja työterveyshuollon yhteistyötä kuntien työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi. Tavoitteena on rakentaa naisterveyden osalta toimintamalli, joka on laajasti monistettavissa suomalaisiin kuntiin ja saadaan osaksi esimerkiksi TYÖOTE-toimintamallia.

Hanke ja erityisesti naisterverveyden huomioiminen työelämässä on herättänyt jo tässä vaiheessa laajaa kiinnostusta. Saimme kutsun Korento ry.n kutsuma SuomiAreenalle, jossa pääsimme kertomaan naisterveyden huomioimisesta kuntatyössä ”Työterveyslääkäri tokaisi, että kuukautiskipu nyt vaan kuuluu elämään” Gynekologiset sairaudet ja oireet työelämässä -keskustelussa. Lisäksi olemme päässeet puhumaan hankkeen teemoista myös eduskuntaan.

Toimialat

Teemat