Varhaiskasvatuksen apulaisjohtajamalli tuo johtamisen lähemmäs arkea ja vahvistaa koko työyhteisön hyvinvointia

Varhaiskasvatuksen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Varhaiskasvatusyksiköt ovat kasvaneet, henkilöstömäärät lisääntyneet ja johtamisen vaatimukset monipuolistuneet. Helsingin suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tähän haasteeseen vastattiin käynnistämällä apulaisjohtajapilotti yhdeksässä varhaiskasvatusyksikössä vuosina 2024-2025.

Pilotissa kehitettiin uusi johtamismalli, jossa päiväkodin johtajan työparina toimii apulaisjohtaja. Johtamisen vastuuta jaettiin aiempaa tarkoituksenmukaisemmin johtajan ja apulaisjohtajan välillä. Tavoitteena oli vahvistaa pedagogista- ja henkilöstöjohtamista, lisätä johtamisen läsnäoloa arjessa sekä parantaa työhyvinvointia koko työyhteisössä. Samalla haettiin ratkaisua, joka vastaisi suurten varhaiskasvatusyksiköiden johtamistarpeisiin ja olisi laajennettavissa osaksi Helsingin varhaiskasvatuksen pysyvää johtamisrakennetta.
Pilotti rakennettiin yhteiskehittämisen periaatteella yhteistyössä pilottiyksiköiden johtajaparien kanssa. Kahden vuoden aikana järjestettiin yhdeksän teemallista lähitapaamista, joissa käsiteltiin johtajuutta, toimintakulttuuria ja pilotin tavoitteiden kannalta keskeisiä aiheita. Kehittämistä ohjasivat alku-, väli- ja loppuarvioinnit sekä henkilöstökyselyt, joiden tuloksia hyödynnettiin jatkuvasti pilotin aikana.

Lähitapaamisten välillä johtajaparit toteuttivat omissa yksiköissään kokeiluja ja kehittämistehtäviä yhdessä henkilöstön kanssa. Keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa pedagogista johtamista, työntekijöiden osallisuutta, aktiivista toimijuutta ja yhteisöohjautuvaa toimintakulttuuria. Henkilöstö osallistui aktiivisesti toimintatapojen ja työyhteisön käytäntöjen kehittämiseen.

Pilotissa hyödynnettiin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kehittämis- ja henkilöstöpalveluiden asiantuntemusta sekä ulkopuolisia asiantuntijoita johtajuuden ja toimintakulttuurin vahvistamisessa.

Yhteiskehittäminen oli yksi pilotin merkittävimmistä vahvuuksista. Mallia rakennettiin, arvioitiin ja kehitettiin jatkuvasti yhdessä johtajien, apulaisjohtajien, henkilöstön ja aluejohdon kanssa. Näin varmistettiin, että ratkaisut vastasivat aidosti varhaiskasvatuksen arjen tarpeisiin ja henkilöstö sitoutui muutokseen vahvasti.

Johtamisen tehtävien tarkoituksenmukainen jakaminen vapautti aikaa pedagogiseen johtamiseen, henkilöstön tukemiseen ja toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Väliarvioinnit ja henkilöstökyselyt osoittivat jo pilotin aikana positiivisia vaikutuksia pedagogisen työn vahvistumiseen, työhyvinvointiin ja arjen sujuvuuteen. 88,2 % loppuarviointiin vastanneista pilottiin osallistuneista johtajapareista arvioi, että päiväkodin johtajan työkuormitus on vähentynyt ja kaikki arvioivat työmotivaationsa parantuneet pilotin aikana. 94% johtajapareista arvioi pedagogisen johtamisen parantuneen pilotin myötä. Henkilöstökyselyyn vastanneista työntekijöistä 80% arvioi, että mallista on ollut hyötyä omassa yksikössä.

Pilotin vaikutukset näkyivät koko työyhteisössä. Johtaminen vahvistui, henkilöstön hyvinvointi parani, pedagoginen kehittäminen syveni ja arjen työ sujui aiempaa paremmin. Pilotin tulosten pohjalta apulaisjohtajamallin laajentamista alettiin valmistella suomen- ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa.
Arviointien perusteella apulaisjohtajamalli vahvisti työhyvinvointia, lisäsi johtajien läsnäoloa henkilöstön arjessa, mahdollisti enemmän aikaa pedagogiselle johtamiselle ja sujuvoitti yksiköiden päivittäistä toimintaa. Lisäksi johtamistyö muuttui ennakoivammaksi, henkilöstön osallistuminen lisääntyi ja kehittämistyöstä tuli aiempaa suunnitelmallisempaa.

Pilotin vaikuttavuus oli niin vahva, että Helsingin suomen- ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus päätti ottaa apulaisjohtajamallin osaksi pysyvää johtamisrakennetta 1.8.2026 alkaen.
Tavoitteena on vahvistaa johtamista, työhyvinvointia ja varhaiskasvatuksen laatua sekä edistää kaupungin strategista tavoitetta olla julkisen sektorin vetovoimaisin työnantaja.

Uudessa mallissa vähintään 40 vakanssin yksiköissä päiväkodin johtajan työparina toimii kokoaikainen apulaisjohtaja. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa apulaisjohtaja toimii yksiköissä, joissa on kolme päiväkotia eri osoitteissa ja yli 30 vakanssia. Muutos koskee noin 90 varhaiskasvatusyksikköä.

Johtajapari vastaa yksikön johtamisesta yhdessä, mikä mahdollistaa aiempaa vahvemman tuen henkilöstölle ja enemmän aikaa pedagogiselle johtamiselle.

Mallin laajentamisen tueksi rakennettiin yhdessä pilotissa olleiden johtajaparien kanssa kattava perehdytyskokonaisuus uusille apulaisjohtajille. Perehdytys painottaa yhteistä johtajuutta, johtamisajattelua, pedagogista johtamista ja johtajaparina työskentelyä. Pilotissa tunnistetut parhaat käytännöt, kuten selkeä työnjako, yhteinen johtamissopimus, säännöllinen vuoropuhelu ja vahvuuksien hyödyntäminen, on sisällytetty osaksi perehdytystä.

Pilotin aikana saadut kokemukset osoittivat, että johtajaparimalli vahvistaa työnhallintaa, syventää pedagogista keskustelua, lisää henkilöstön vastuunkantoa ja mahdollistaa aiempaa pitkäjänteisemmän johtamisen. Näiden tulosten pohjalta apulaisjohtajamallista on rakentumassa merkittävä osa Helsingin varhaiskasvatuksen tulevaisuuden johtamista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että apulaisjohtajamalli on konkreettinen esimerkki siitä, miten johtamisen kehittäminen voi samanaikaisesti vahvistaa henkilöstön hyvinvointia, parantaa johtamisen laatua ja tukea lasten laadukasta varhaiskasvatusta. Samalla se luo uuden urapolun varhaiskasvatuksen ammattilaisille ja lisää alan vetovoimaa muuttuvassa toimintaympäristössä.

Toimialat

Toiminnot

Teemat