Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kokee, että yhteistyö Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa toimii. ”Olemme monista asioista samaa mieltä.”
”Terve työväestö on Suomen hyvinvoinnin perusta. En hyväksy puheita, joiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä hoitajat ovat yhteiskunnalle pelkkä kuluerä ja yhteisen kakun syöjä. Hoitajat ovat mukana kasvattamassa kakkua siinä missä vientialojen työntekijät. Tehyläisten tuote ovat terveys ja maailman onnellisin kansa.
Pandemia-aikana tehyläiset ja heidän työnsä pitivät Suomea pystyssä. Silloin ei kukaan puhunut siitä, miten kalliiksi hoitajat tulevat, kun konkreettisesti nähtiin, että julkinen terveydenhuolto on osa huoltovarmuutta ja maan kokonaisturvallisuutta. Kun päättäjät haluavat leikata julkista sektoria, heidän velvollisuutensa on myös kertoa, kuka jätetään hoitamatta tai mitä tekemättä.
Julkinen työ takaa tasa-arvoa ja luo mahdollisuuksia kaikille kansalaisille. Yhdysvaltalainen ekonomisti Joseph Stiglitz puhui 2019 Wienissä kansainvälisen ay-liikkeen konferenssissa. Hänen mielestään ajatus kaikkien mahdollisuudesta menestyä omilla ansioillaan on myytti. Pohjoismaat vahvoine julkisine sektoreineen ovat todiste siitä, että terve työväestö tuottaa enemmän.
Työväestö tarvitsee myös varhaiskasvatusta ja vanhusten hoitoa. Ne pitävät huolta läheisistämme, jotta me voimme käydä töissä. Julkinen sektori on tärkeä erityisesti naisille, joille hoivavastuu tuppaa kasautumaan. Millainen naisten työmarkkina-asema mahtaisi olla, jos varhaiskasvatusta ja vanhusten hoitoa ei olisi? Julkista sektoria on Suomessa historian aikana kasvatettu myös siksi, että lapsilla ja vanhuksilla pitää olla turvallinen hoitopaikka.
Julkista työtä pidetään Suomessa itsestäänselvyytenä. Jokainen suomalainen, myös varakas ja hyväosainen, hyötyy yhteisillä varoillamme tehdystä työstä. Kaikki saavat äitiys- ja neuvolapalvelut, varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja mahdollisesti vakavasti sairastuttuaan erikoissairaanhoidon. Julkinen sektori takaa viime kädessä yhteiskuntarauhan ja turvallisen ympäristön. Kuilu hyvä- ja vähäosaisten välille ei kasva niin leveäksi, että varakkaiden pitää linnoittautua betoniaitojen taakse. Olkaamme ylpeitä turvallisesta yhteiskunnasta ja pitäkäämme siitä kiinni.
Julkista työtä pidetään Suomessa itsestäänselvyytenä. Jokainen suomalainen, myös varakas ja hyväosainen, hyötyy yhteisillä varoillamme tehdystä työstä.
Julkisen sektorin haasteet ovat pitkät sairauslomat, työkyvyttömyys ja johtaminen. Näitä on kuitenkin pystytty parantamaan. Kevan mukaan kolmannes julkisen alan organisaatioista oli onnistunut vähentämään sairauspoissaoloihin liittyviä työkyvyttömyyskustannuksia. Keinoina ovat olleet työkykyjohtaminen ja toimiva henkilöstöstrategia.
Esihenkilöllä on oltava kohtuullinen määrä työntekijöitä, jotta hän pystyy tukemaan heidän työtään kunnolla. Olen kuullut, että joillekin lähiesihenkilöille on sälytetty 160 alaista. Näin monen ihmisen kohtaaminen ja heidän työnsä tukeminen ei ole mahdollista. Säästöjä haetaan väärästä paikasta, kun lisätään pahoinvointia työpaikalla. Hyvinvoiva työyhteisö on tuottavampi.
Työnjakoa sote-alan työpaikoilla on syytä kehittää niin, että jokaisen työntekijän osaaminen tulee täysipainoisesti käyttöön. Nyt näin ei vielä ole, sillä työnantajat eivät tunnista kaikkia mahdollisuuksia. Sen sijaan että maksetaan lääkäriopiskelijoille poskettomia palkkoja, voitaisiin esimerkiksi hyödyntää lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien osaamista laajemmin ja tehokkaammin. Ja lisätä terveydenhoitajien, sairaanhoitajien, kätilöiden ja fysioterapeuttien suoravastaanottoja.
Digitalisaatiota pitää ottaa julkisella sektorilla käyttöön nykyistä enemmän. Oppia voi ottaa yksityiseltä puolelta, jossa yritykset ovat luoneet toimivia työkaluja. Asenteet sähköistä asiointia kohtaan muuttuvat, sillä eivät nuoret vierasta sitä. Myös potilaan ja asiakkaan osallisuutta on vara parantaa julkisella puolella. Potilas on usein kohde sen sijaan, että hän olisi aktiivinen toimija omassa hoidossaan.
Digitalisaatio luo mahdollisuuksia myös hoitajille. Tulevaisuudessa osa työstä on mahdollista tehdä etänä. Esimerkiksi haavahoitaja voi konsultoida kotihoitoa etänä ja seurata hoidon tehoa kännykällä otetuista valokuvista. Digitalisaatio luo myös alueellista tasa-arvoa, sillä se mahdollistaa asuinpaikasta riippumattoman työn ja hoidon.
Osa työtäni on tuoda esiin epäkohtia. Niistä huolimatta koen, että yhteistyö Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa toimii. Olemme monista asioista samaa mieltä. Viime aikoina tällaisia asioita ovat olleet hallituksen aikeet poistaa aikuiskoulutustuki ja säätää vientivetoinen malli, joka käytännössä rajoittaisi mahdollisuuksiamme yhdessä ratkaista sote-alan ongelmia.”
Millariikka Rytkönen, puheenjohtaja, Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy
Teksti: Riitta Hankonen
Kuva: Leena Louhivaara
Tämä on toinen osa juttusarjaa, jossa haastattelemme KT:n ja pääsopijajärjestöjen johtajia työelämän kehittämisestä. Ensimmäisessä osassa ääneen pääsi KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen. Seuraavassa osassa Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima kertoo ajatuksiaan työelämän kehittämisestä.
