Generatiivinen tekoäly kunta- ja hyvinvointialuetyössä

Tälle sivulle on koottu aineistoa, vinkkejä ja työkaluja teemaan liittyen. Sivua päivitetään ja linkkejä ja vinkkejä lisätään säännöllisesti.

Tekoäly on tullut ryminällä työelämään. Sen ennustetaan lisäävän tuottavuutta ja tehokkuutta ja jopa vähentävän työpaikkoja, mutta ainakin automatisoivan työtehtäviä ja niiden osia. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi kesäkuussa 2026, että julkisen hallinnon tekoälymuutoksen toimeenpanoa nopeutetaan ja että tekoälyltä odotetaan huimaa tuottavuusloikkaa.

Asia ei kuitenkaan ole ihan yksinkertainen, sillä tekoälyn vaikutukset riippuvat siitä, mitä tehtäviä tekoäly voi hoitaa tai korvata. Kunta- ja hyvinvointialalla tehdään paljon hoiva-, opetus- ja hoitotyötä, jota ei voi korvata tekoälyn avulla. Lue lisää KT:n Juho Ruskoaho kolumnista.

Tekoälyn hyödyntämistä tulisi organisaatioissa pohtia strategisesti eikä pelkästään teknisenä työkaluna. Tutkija (HTT) Jarmo Pulkkinen sanoo, että tekoälyn hyödyntäminen edellyttää teknistä, sosiaalista ja normatiivista tukea työnantajaorganisaatioilta. Lisäksi työntekijöiltä tarvitaan rohkeutta ja kiinnostusta uuden oppimiseen.

Tekoälyn käyttö Suomessa on lisääntynyt, mutta hyödyntäminen on yhä hajanaista

Tekoälyn käyttö on Suomessa edennyt nopeasti, mutta yritykset ovat jakautuneet kahtia asiassa: Toiset hyödyntävät tekoälyä ja toiset eivät. Tekoäly on kuitenkin jo monen organisaation johdon agendalla. Lue lisää Digian selvityksestä huhtikuulta 2026.

Tekoälyn käyttöönottoa ja yhteiskunnan tekoälyn hyödyntämisen valmiuksia koskevissa vertailuissa Suomi sijoittuu Euroopassa kärkisijoille monilla mittareilla ja globaalisti 20 parhaan maan joukkoon. Suomessa tekoälyn käyttö painottuu selvästi tietointensiivisille ja asiantuntijavaltaisille aloille sekä suuriin yrityksiin, yleisintä se on tieto ja viestintätekniikan alalla. Generatiivisen tekoälyn ja suurten kielimallien käyttö on arkipäivää ja usein tekoälykehityksen lähtökohta. Lue lisää selvityksestä: Näin Suomi hyödyntää tekoälyä 2026 - AI Finland

AI Finlandin ja Business Finlandin selvitys tekoälyn hyödyntämisestä Suomessa 2026 kertoo, että tekoäly ei ole enää vain yksittäinen työkalu tai toimistotyön apuväline. Yhä useampi yritys hyödyntää tekoälyä liiketoimintansa ytimessä. Kyse on strategisista valinnoista, joilla luodaan arvoa. Silti suurin osa tekoälyn hyödyntämisestä on selvityksen mukaan edelleen hajanaista ja henkilöriippuvaista ja tekoälyinvestoinnit ovat yhä usein pieniä ja kokeiluluonteisia.

Myös kunta- ja hyvinvointialalla tekoälyn käyttö on lisääntynyt nopeasti, mutta sitä ei johdeta systemaattisesti

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat on tehnyt tekoälykyselyjä alalla vuodesta 2024. Vuoden 2026 tulosten mukaan tekoälyn hyödyntäminen kunnissa ja hyvinvointialueilla on lisääntynyt nopeasti, mutta systemaattinen johtaminen tekoälyn suhteen on vielä hakusessa. Valtaosa kyselyyn vastanneista kuitenkin uskoo, että tekoäly parantaa palveluja ja lisää tuottavuutta.

Kyselystä selviää, että tekoälyn laajempaa käyttöönottoa hidastavat ennen kaikkea ajanpuute (59 %), osaamisen ja tietoisuuden puute (57 %) sekä tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät huolet (51 %). 60 prosenttia vastaajista arvioi tekoälysovellusten muuttavan työtehtäviä melko tai erittäin paljon.

Myös Valtionhallinnon tarkastusviraston katsauksessa 2026 todetaan, että valtionhallinnon organisaatiot ja hyvinvointialueet näkevät tekoälyssä paljon mahdollisuuksia. Lähes kaikki viranomaiset ovat tunnistaneet tekoälyn hyödyntämisen käyttötapauksia ja kokeiluja on käynnissä paljon.

Raportin mukaan pistemäisestä kehittämisestä tulisi päästä eroon ja keskittyä prosessien kokonaisvaltaiseen uudistamiseen sekä hallinnonalat ja organisaatioiden rajat ylittävään yhteistyöhön. Vain siten saadaan merkittäviä hyötyjä. Samalla pitäisi pitää mielessä, miten tekoäly muuttaa ihmisten roolia työn tekemisessä. Tekoälyn kehittämisessä pitäisi keskittyä teknologian lisäksi myös ihmisiin.

Tekoälyn vaikutukset vaihtelevat kunta- ja hyvinvointialalla

Valtiovarainministeriön johtavan asiantuntijan Aleksi Kopposen mukaan tekoälymuutos etenee julkisessa hallinnossa kuuden ydinteeman kautta: agentit ja automaatio, data ja yhteentoimivuus, ICT ja yhteiset ratkaisut, osaaminen ja muutosjohtaminen, investointien ohjaus ja tuottavuus sekä sääntely ja vastuullisuus. Valtio satsaakin tulevaisuudessa rahoitusta ja resursseja yhä enemmän tekoälyn hyödyntämiseen julkisella sektorilla.

Kunta- ja hyvinvointialuetyössä tekoälyn vaikutukset riippuvat siitä, mitä tehtäviä tekoäly voi hoitaa tai korvata. Ammattialat ja työtehtävät vaihtelevat suuresti. Vaikutukset ovat erilaisia silloin, kun tarkastellaan hallinto- ja asiantuntijatyötä tai ateria- ja puhtauspalveluja hoitotyöstä puhumattakaan. Kunta- ja hyvinvointialalla tehdään hoiva-, opetus- ja hoitotyötä, jota ei voi korvata tekoälyn avulla. Lue lisää KT:n pääekonomisti Juho Ruskoahon blogista Tekoäly täydentää, mutta ei korvaa julkisen sektorin työtä.

Miten tekoälymurrosta tulisi johtaa?

Tekoälyn onnistunut hyödyntäminen ei ole ensisijaisesti teknologinen kysymys, vaan se on johtamisen, työn ja toimintatapojen uudistamisen ja oppimisen kysymys. Organisaation tekoälymuutosmatka voi alkaa siitä, että ylin johto ymmärtää tekoälyn mahdollisuudet ja riskit oman organisaation näkökulmasta ja osaa tehdä perusteltuja päätöksiä siihen liittyen.

Jokaisessa organisaatiossa olisikin syytä laajasti pohtia, mitä lisäarvoa tekoälyn avulla voidaan tuottaa palveluihin, toimintoihin, henkilöstölle ja asiakkaille. Tekoälyn hyödyntämisestä saadaan isoja vaikutuksia vasta, kun mietitään uudelleen organisaatioiden toimintatapoja, palveluja ja prosesseja eikä keskitytä pelkästään irrallisiin kokeiluihin.

Tekoälyn käyttöä tulisi myös seurata, arvioida ja kehittää jatkuvasti. Tekoälyn hyödyntämiseen olisi hyvä olla hallintamalli.

Mikäli generatiivista tekoälyä halutaan ottaa laajasti hyötykäyttöön koko organisaatiossa, ja tekoäly halutaan laajasti integroida koko organisaation toimintaan, tarvitaan kokonaisnäkemystä, visioita, johtamista, perustietoa ja koulutusta sekä ideoita käyttötavoista ja tietoturvasta. Näiden lisäksi tarvitaan rohkaisua, ketteriä kokeiluja ja jatkuvaa yhdessä kehittämistä ja yhdessä oppimista organisaation kaikilla tasoilla, eri työtehtävissä ja ammattialoilla.

Lue Haaga-Helian lehtori, Senior Lecturer KTT/Ph.D. Eija Kärnän blogi, Tekoälyn ja uusien teknologioiden soveltaminen työssä on yhteinen asia!

Kööpenhaminan yliopistossa on tehty STAIR-tutkimuspohjainen viitekehys, joka tukee organisaatioita tekoälyn käyttöönotossa osallistavalla ja reflektiivisellä tavalla. STAIR tarjoaa käytännön työkaluja ja fasilitointimenetelmiä, joiden avulla organisaatiot voivat yhdessä tarkastella tekoälyn vaikutuksia työhön, ammatillisiin käytäntöihin ja työhyvinvointiin.

Millä tasolla organisaation tekoälykyvykkyys on?

Organisaation tekoälymaturiteetti tarkoittaa sitä, kuinka kypsästi, suunnitelmallisesti ja vaikuttavasti organisaatio hyödyntää tekoälyä toiminnassaan. Maturiteetissa on useita tasoja:

Aloittelija

Tekoälystä keskustellaan, mutta käyttö on vähäistä.
Yksittäiset työntekijät kokeilevat esimerkiksi Copilotia tai ChatGPT:tä.
Yhteisiä ohjeita tai tavoitteita ei ole.

Kokeilija

Organisaatiossa on pilotteja ja kokeiluja.
Henkilöstölle tarjotaan koulutusta.
Tekoälyn mahdollisuuksia tunnistetaan eri toiminnoissa.

Hallittu

Tekoälyn käyttöön on laadittu pelisäännöt ja ohjeistukset.
Johto tukee käyttöönottoa.
Tekoälyratkaisuja hyödynnetään useissa prosesseissa.
Vaikutuksia seurataan.

Integroitu

Tekoäly on osa päivittäistä työtä ja palveluja.
Data, järjestelmät ja prosessit tukevat laajaa käyttöä.
AI-ratkaisut tuottavat mitattavia hyötyjä.

Strateginen edelläkävijä

Tekoäly on osa organisaation strategiaa.
Toimintaa kehitetään jatkuvasti datan ja tekoälyn avulla.
Organisaatio luo uusia palveluita ja toimintamalleja tekoälyn avulla.
Vastuullisuus, tietosuoja ja riskienhallinta ovat vakiintuneita.

Työelämässä tarvitaan tekoälylukutaitoa ja -kompetenssia

Työelämässä tarvitaan tekoälyosaamisen vahvistamista niin tekoälylukutaidon kuin -kompetenssinkin osalta. Tekoälylukutaitoa (AI literacy) tarkoittaa ymmärrystä tekoälystä, sen toimintaperiaatteista, käyttötilanteista ja vaikutuksista yhteiskunnassa. Se sisältää kyvyn tulkita ja arvioida tekoälyn tuottamaa tietoa sekä hahmottaa siihen liittyviä eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä.

Tekoälykompetenssilla (AI competency) puolestaan tarkoitetaan kykyä käyttää ja soveltaa tekoälyä tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja vastuullisesti erilaisissa käytännön tilanteissa. Se ilmenee kykynä valita, hyödyntää ja arvioida tekoälyratkaisuja oman toiminnan ja tavoitteiden näkökulmasta sekä kehittää omaa osaamista jatkuvasti.

Miten edistää tekoälyn käyttöä ja osaamista yksiköissä ja tiimeissä?

Työpaikoilla on tärkeää tarjota työntekijöille mahdollisuuksia kokeiluun ja toisilta oppimiseen sekä keskusteluun tekoälystä. Esihenkilöiden on hyvä kannustaa ja rohkaista työntekijöitä käyttämään tekoälyä työssään. Organisaation tulisi myös tarjota koulutusta aiheeseen liittyen kaikille työntekijöille.

Lue Haaga-Helian vanhempi tutkija, KTT, Senior Researcher, Anna Lahtisen blogi Tekoäly tietotyössä – muutos, haasteet ja mahdollisuudet

Haaga-Helian ja kumppaneiden ReiluAI eli Tekoäly ja yhdenvertaisuus työyhteisöissä -hanke kehittää työkaluja, joilla organisaatiot voivat edistää tekoälyn yhdenvertaista ja eettistä käyttöä asiantuntija- ja tietotyössä kestävällä ja osallistavalla tavalla. Lue lisää ReiluAI -hankkeen sivuilta.

Miten työ muuttuu ja työtä tehdään uusilla tavoilla tekoälyn avulla?

Tekoäly tulee väistämättä muuttamaan työtehtäviä. Parhaimmillaan tekoäly vapauttaa työntekijän aikaa rutiinitehtävistä johonkin tärkeämpään. Mutta on huomioitava, että tekoälyn hyödyntämisen todellinen vaikutus syntyy vasta, kun organisaatio uskaltaa kysyä, mitä pitäisi muuttaa ja pitäisikö työtä ylipäätään tehdä toisin.

Jos tekoälyllä vain nopeutetaan nykyistä työtä, hyödyt jäävät helposti liian pieniksi, koska silloin tehdään asioita samalla tavalla kuin ennen. Tekoälyn suurimmat hyödyt eivät siis synny siitä, että vanhoihin työvaiheisiin lisätään uusi työkalu, vaan siitä, että työn eri vaiheita ja tekemisen tapoja pohditaan kokonaan uudelleen.

Tekoälyn käyttöönotto ja sen vaatima jatkuvan oppimisen tarve voivat tuntua ylivoimaisilta. Siksi on tärkeää, että oma organisaatio tarjoaa tukea, koulutusta, yhdessä oppimisen mahdollisuuksia, tietoa, puitteita ja kannustamista tekoälyn käyttöön ja kokeiluihin.

Hyödynnä vinkit generatiivisen tekoälyn käyttöönottoon - yli 50 vinkkiä hyvään tekoälytartuntaan

Kiinnostaako, miten generatiivista eli sisältöä tuottavaa tekoälyä voisi hyödyntää paremmin omassa työssä? Mietityttääkö, mihin tulisi kiinnittää huomiota ja mitä organisaatiossa tulisi tehdä, jotta tekoälyä opitaan paremmin käyttämään erilaisissa työtehtävissä?

Teimme julkaisun tukemaan tekoälyn käyttöä ja käytön levittämistä. Julkaisua voi vapaasti jakaa ja sen voi ladata. Generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen kunta- ja hyvinvointialalla - yli 50 vinkkiä hyvään tekoälytartuntaan

Tehtävänä tekoälymurros - Sitran käsikirja

Sitran käsikirja on tarkoitettu Suomen julkisen sektorin organisaatioiden ylimmälle johdolle. Käsikirja tukee ja sparraa johtajia käynnissä olevan tekoälymurroksen aikana.

Tekoälyvisio sotealalle

SOTE-tekoälyn ekosysteemin yhteinen tekoälyvisio 2035 kuvaa, miten tekoälyn avulla voidaan uudistaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa: SOTE-tekoälyn ekosysteemin tekoälyvisio 2035

Tekoälyn lukutaito-opas hyvinvointialueille

Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy on julkaissut Tekoälyn lukutaito-oppaan, jota hyvinvointialueet voivat vapaasti hyödyntää.

Digitalisaatiota ja sitä koskevien toimintatapojen, osaamisen ja kulttuurin edistäminen

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema käsikirja osaamisen kehittämisen parhaista ratkaisuista, joilla edistää yksilöllistä ja yhteisöllistä digikyvykkyyttä ja kehittämisen kulttuuria.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut tekoälyosaamisen viitekehyksen: Osaaminen tekoälyn aikakaudella. Kansalaisten tekoälyosaamisen viitekehys. Lisätietoa Kansalaisten tekoälyosaamisen viitekehyksestä (ml. materiaalit pdf-muodossa)

Valtiovarainministeriön ohjeistus generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä julkisessa hallinnossa

Valtiovarainministeriö on julkaissut ohjeistuksen (2025) generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä työn tukena ja apuvälineenä julkisessa hallinnossa. Ohjeistus koskee koko julkista hallintoa.

Suomi.fi -sivustolla huoneentaulu ja tarkistuslista tekoälyyn liittyen

Tukimateriaali on laadittu julkisen hallinnon organisaatioille turvallisen työskentelyn ja toiminnan edistämiseksi. Tekoälyn hyödyntäminen – huoneentaulut ja tarkistuslistat organisaatioille

Suomi.fi -sivustolla opas tekoälyn vastuulliseen hyödyntämiseen

Opas kertoo, millaisia eettisiä näkökulmia tekoälyn hyödyntämiseen liittyy.

Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille

Tietopolitiikka -ryhmän julkaisu taustoittaa tekoälykehityksen nykytilaa ja avaa keskustelua sen poliittisista vaikutuksista, mahdollisuuksista ja uhista Suomelle.

Asiantuntijatyön muutos tekoälyn aikana

Digi- ja väestötietovirasto ja Kela ovat tehneet yhteisjulkaisun, jossa tutkitaan tekoälyn vaikutusta julkisen sektorin asiantuntijatyöhön.

Oman työpaikkasi tekoälycaset Tekojen torille

Millaisia tekoäly- ja robotiikkaratkaisuja teillä on kehitetty? Millaisia käyttötapoja kunta-alan ja hyvinvointialalla on tehty? Kerro organisaatiosi ratkaisut muille ja lue muiden caseista Tekojen torilla

Hyödyllisiä linkkejä

Verkostoja

DigiFinlandin SOTE-tekoälyn ekosysteemi SOTE-tekoälyn ekosysteemi - DigiFinland Osana ekosysteemiä DigiFinland on käynnistänyt hankkeen, jossa on mukana kymmenen tekoälyn kokeiluprojektia. Kokonaisuudessa edistetään tekoälyn vastuullista hyödyntämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lue lisää kokeiluprojekteista.

DigiFinland järjestää AI-aamu -webinaareja. Lue lisää webinaareista.

UNA Oy:llä on Hyvinvointialueiden tekoälyverkosto. Verkostossa on tunnistettu ja kuvattu 65 tekoälyratkaisua 16 hyvinvointialueelta. Lue lisää verkostosta myös KT-lehden artikkelista.

Valtiovarainministeriö on perustanut GenAI -verkoston. Generatiivisen tekoälyn hyödyntämisen julkisen hallinnon verkosto - Valtiovarainministeriö

Rahoitusta tekoälyyn liityen

Sitra suuntaa 50 miljoonan euron erityispanostuksen valtionhallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden tuottavuusmurroksen vauhdittamiseen Tuottavuutta julkiselle sektorille -ohjelmasta

Kuntaliiton Älykäs kuntatuottavuus -ohjelman ydintavoitteena on tukea kuntien tuottavuuden parantamista kokonaisvaltaisesti erilaisin keinoin .

Tekoälyyn liittyvä sääntely

EU:n tekoälyasetuksella (2024/1689) kielletään tietyt tekoälyyn liittyvät käytännöt, jotka voivat olla erityisen haitallisia tai loukkaavia. Asetus julkaistiin 12.7.2024 ja astui voimaan 1.8.2024. Siitä alkoi kahden vuoden siirtymäaika, jonka jälkeen asetuksen soveltaminen alkaa 2.8.2026 tietyin poikkeuksin. Asetuksen yksi lähtökohta on, että tekoälyjärjestelmät voivat aiheuttaa riskejä ja vahingoittaa unionin oikeudella suojattuja yleisiä etuja ja perusoikeuksia. Tällainen vahinko voi olla aineellista tai aineetonta, kuten fyysistä, psykologista, yhteiskunnallista tai taloudellista vahinkoa. Siirtymäaika tarkoittaa sitä, että tekoälyratkaistujen tarjoajien ja käyttöönottajien on sopeutettava toimintaansa vastaamaan uusia säädöksiä jo ennen kuin niitä aletaan täysimääräisesti soveltamaan käytännössä. Poikkeukset soveltamisajoissa koskevat mm. kiellettyjä käytäntöjä, joita on määritelty asetuksessa.

Lue lisää

HealthTech Finland Tekoälyn kiellettyjä käyttötapauksia koskevien sääntöjen soveltaminen alkaa 2.2.2025 - Terveysteknologia (2025)

Tekoälyn käyttö ja käyttötapaukset

THL:n, Aalto-yliopiston ja Tutun yliopiston hankkeessa tutkitaan terveyspalveluiden käyttöä, käyttäjiä, tuotantoa ja vaikuttavuutta: SoteDataLab

Valtiovarainministeriön Generatiivisen tekoälyn kokeilut julkisessa hallinnossa : Raportti (2025)

Opetushallituksen sivuilla kerrotaan lainsäädännöstä ja suosituksista tekoälystä varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa − lainsäädäntö ja suositukset | Opetushallitus

Sosiaali- ja terveysalan robotisaatioon ja tekoälyyn liittyviä toimintamalleja Innokylässä Toimintamallit | Innokylä (innokyla.fi)

Business Finland Tekoälyn tila Suomessa -julkaisu (2025)

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Kohti tekoälypohjaisia ja algoritmisia työn johtamisjärjestelmiä tuottavampien, turvallisempien ja terveellisempien työpaikkojen luomiseksi (2025)

Syötesuunnittelu

DAIR.AI:n ylläpitämä syötesuunnitteluohje: https://www.promptingguide.ai

Tutkimukseen perustuvat syötesuunnittelun periaatteet: https://github.com/VILA-Lab/ATLAS

Tutustu hyvän promptauksen periaatteisiin Haaga-Helian vanhemman tutkijan FT Janne Kauttosen artikkelissa.

Maksuttomia tekoälykoulutuksia

Julkisen sektorin AI-akatemia - Microsoft Taitoja työelämään

Practical AI - mitä jokaisen tulisi tietää tekoälystä -kurssi

Koulutukset eOppivassa:

Tekoälyn reilut säännöt

Mistä tekoälyssä on kyse?

Tekoälyn toimintaperiaate

Tekoäly yhteiskunnassa

Verkkokurssi Tekoäly liiketoiminnassa www.ai-in-business.fi

Tekoälyn perusteet liiketoiminnassa. Maksuton kurssi opastaa ideoimaan, analysoi-maan, suunnittelemaan ja priorisoimaan tekoälyn käyttötapauksia.

Muuta aineistoa

Suomi.fi -sivusto tekoälyyn liittyen sisältää paljon aineistoa ja näkökulmia.

Tilastokeskuksen selvitys suomalaisten tekoälyn käytöstä (2024)

ETLAn tutkimus Generatiivisen tekoälyn vaikutuksista työmarkkinoilla (2024)

Mitä on vastuullinen tekoäly? LUT-yliopiston tutkimus. (2024)

Tekoäly Suomessa -haastattelusarja YouTubessa www.aistories.fi/suomi Videohaastattelut yhdentoista suomalaisen yhteiskunnallisen vaikuttajan ajatuksista tekoälyn roolista osana ihmisten arkea ja työtä. Kokemuksiaan jakavat mm. Tarja Halonen, Li Andersson, Peter Vesterbacka, Heikki Malinen, Henri Alen, Aku Louhimies ja muut suomalaiset vaikuttajat.

Lauri Järvilehto Tekoälyn pika-opas Lataa Tekoälyn pikaopas | Ajattelun työkalut (2025)