JUKOn va. toiminnanjohtaja Jouni Vattulainen muistuttaa, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on lakisääteinen palveluvelvoite. Suomi seisoo kunta- ja hyvinvointialuejaloilla, niin keskeisiä ovat niiden vastuulla olevat tehtävät.
Kun yhteisenä tavoitteena on kehittää työelämää, järkevintä on yhdistää resurssit. Vaikeina työmarkkina-aikoina kuntien ja hyvinvointialueiden palkansaajia edustavien pääsopijajärjestöjen ja työnantajien KT:n yhteistyö lisää luottamusta ja ymmärrystä, joka parhaimmillaan heijastuu myös työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin.
Kunnissa tehtävä työ on ollut pitkään kärkipaikalla selvitettäessä julkisten töiden ja tehtävien kuormittavuutta.
Muun muassa varhaiskasvatuksessa ja opetustyössä valtaosa työntekijöistä kokee työnsä henkisesti raskaaksi. Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen mukaan (Keva 2022) kokemus on osin seurausta tiiviistä vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa, mikä on tyypillistä esimerkiksi opetus- ja hoitotyölle.
Kunnissa ja hyvinvointialueilla asiakkaita ei voi valita, kaikki asiakkaat on hoidettava.
Isot muutokset, kuten hyvinvointialueiden aloittaminen tai työvoimapalvelujen siirtyminen valtiolta kuntiin, tuovat mukaan myös tarpeen kehittää toimintoja. Henkilöstö kantaakin harteillaan yhä kasvavaa painetta säästää.
Esimiehille tämä on haastavaa. Kun myös suorittavan työn tekijöitä on jouduttu vähentämään, esimiehet ja asiantuntijat tekevät näitäkin töitä oman työnsä rinnalla. Työaikaa kuluu asioihin, jotka jokin toinen ammattiryhmä hoitaisi tehokkaammin.
Rankan kuormituksen vähentämiseksi on vahvistettava työn voimavaratekijöitä, kuten hyvää johtamista, positiivista ilmapiiriä ja työyhteisön tukea.
Keskeinen voimavarateko on henkilöstön ottaminen mukaan suunnittelemaan muutosta.
Kunnissa ja hyvinvointialueilla neuvottelujärjestö JUKOn liittojen jäsenet työskentelevät hyvin erilaisissa tehtävissä. Tärkeää kaikkien liittojemme jäsenille on tuki asiantuntijoiden ja esimiesten työlle sekä hyvien työnteon mahdollisuuksien vahvistaminen, siksi muun muassa digitalisaatio ja tekoäly ovat keskiössä nyt ja tulevaisuudessa.
Tekoäly on tullut jäädäkseen myös kuntien ja hyvinvointialueiden työhön. Esimerkiksi rutiinien automatisointi voi antaa enemmän aikaa keskittyä luoviin ja strategisiin tehtäviin. Organisaation tekoälytuntemus auttaa muuttuvassa toimintaympäristössä.
Julkinen työ edistää yhteiskunnan vakautta tarjoamalla turvaa ja tukiverkkoja kansalaisille.
Kuntien vastuulla on hengästyttävä lista palveluja, joita jokainen meistä käyttää jossain elämänsä vaiheessa: koulutus ja varhaiskasvatus, kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalvelut, maankäyttö ja kaavoitus, vesi- ja jätehuolto, katujen rakentaminen ja ylläpito, rakennusvalvonta, liikenne ja joukkoliikenne, ympäristöpalvelut, turvallisuus ja varautuminen, elinkeinopolitiikka ja kotouttaminen, ensi vuoden alusta myös työllisyyspalvelut.
Julkinen työ kannattelee yhteiskuntamme demokraattista pohjaa, kun kuntien vastuulla on järjestää vaalit ja edistää kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon.
Vähintään yhtä hengästyttävä on hyvinvointialueiden tehtävien määrä. Ne huolehtivat perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta, sosiaalipalveluista, lasten, nuorten ja perheiden palveluista, työikäisten palveluista, mielenterveys- ja päihdepalveluista, vammaispalveluista, oppilashuollosta, pelastustoimesta ja ensihoidosta.
Kuinka moni tulee arjessaan ymmärtäneeksi, että kunnissa ja hyvinvointialueilla pyöritetään näin valtavia kokonaisuuksia? Suomen on sanottu seisovan puujaloilla viittauksena puunjalostusteollisuuden merkitykseen kansantaloudellemme.
Aivan samoin voimme sanoa, että Suomi seisoo kunta- ja hyvinvointialuejaloilla, niin keskeisiä ovat niiden vastuulla olevat tehtävät.
Julkista työtä arvostetaan parhaiten rahoittamalla sitä – takaamalla kunnolliset työskentelyolosuhteet, riittävästi käsipareja ja mielekästä työtä tehtäviinsä kouluttautuneille ja sitoutuneille. Kun julkista työtä arvostetaan, se houkuttelee korkeatasoista ja motivoitunutta työvoimaa. Näin kansalaiset saavat lakisääteiset ja yhdenvertaiset palvelut.
Jouni Vattulainen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn va. toiminnanjohtaja
Kuva: Karoliina Vuorenmäki
JUKOn jäsenliitot kunta- ja hyvinvointialalla
Agronomiliitto, Akavan Erityisalat, Akavan sairaanhoitajat ja Taja, Akavan Yleinen Ryhmä, AKI-liitot ry, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL, DIFF Ingenjörerna i Finland, Insinööriliitto, Juristiliitto, Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT, KTK Tekniikan Asiantuntijat, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Professoriliitto, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Suomen Ekonomit, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Farmasialiitto, Suomen Fysioterapeutit, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Psykologiliitto, Suomen Puheterapeuttiliitto, Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL, Suomen Toimintaterapeuttiliitto, Suomen Työterveyshoitajaliitto, Tekniikan akateemiset TEK, Tieteentekijät, Tradenomiliitto TRAL, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut.
Tämä on viides ja toiseksi viimeinen osa juttusarjaa, jossa haastattelemme KT:n ja pääsopijajärjestöjen johtajia työelämän kehittämisestä. Lue aikaisemmat haastattelut linkeistä KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. Ensi viikolla haastatteluvuorossa JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström.
