Alkutuotannon varautuminen osaksi kuntien huoltovarmuutta - maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toimintamalli

Lempäälän kuntavetoisessa maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella (17 kuntaa) Pirkanmaan maaseutupalveluissa tunnistettiin, että alkutuotannon varautumiseen ja huoltovarmuuteen liittyvät lakisääteiset tehtävät olivat hajautuneet maaseutuasiantuntijoille muun työn oheen, koska näin oli aina ollut. Tehtäväkokonaisuus oli laaja, mutta sen kehittäminen ja koordinointi jäivät väistämättä muiden lakisääteisten tehtävien varjoon. Samalla Pirkanmaan maaseutupalveluilla tunnistettiin tarve huomioida kuntien varautumisessa ja valmiussuunnittelussa aiempaa paremmin alkutuotanto, ruokaturva ja maatalouden merkitys yhteiskunnan toimivuudelle häiriötilanteissa. Pirkanmaan maaseutupalveluilla oli olemassa oma mallinsa maatalouden kuntatason varautumiselle mutta sitä haluttiin myös kehittää eteenpäin.

Ratkaisuksi perustettiin Suomen ensimmäinen kunnalliseen maaseutuhallintoon sijoittuva varautumisasiantuntijan virka. Tavoitteena oli keskittää varautumisen asiantuntemus yhdelle henkilölle, vapauttaa maaseutuasiantuntijoiden työaikaa heidän ydintehtäviinsä sekä luoda pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen toimintamalli alkutuotannon varautumisen kehittämiseen. Samalla haluttiin vahvistaa kuntien, viranomaisten, viljelijöiden ja muiden sidosryhmien yhteistyötä sekä tuoda alkutuotannon näkökulma osaksi kuntien valmius- ja varautumistyötä.

Tavoitteeksi asetettiin:

- varautumistehtävien keskittäminen ja selkeyttäminen
- maaseutuasiantuntijoiden työkuorman keventäminen
- alkutuotannon varautumisen ja huoltovarmuuden vahvistaminen
- kuntien ja viranomaisten yhteistyön tiivistäminen
- Pirkanmaan maaseutupalveluiden mallin edelleen kehittäminen ja levittäminen mahdollisuuksien mukaan muille yhteistoiminta-alueille
- alkutuotannon huomioiminen aiempaa vahvemmin kuntien valmiussuunnittelussa Pirkanmaan maaseutupalveluissa uudistettiin alkutuotannon varautumisen organisointi perustamalla maaseutuhallintoon varautumisasiantuntijan virka muuttamalla yksi maaseutuasiantuntijan virka varautumisasiantuntijan viraksi. Samalla aiemmin maaseutuasiantuntijoille hajautuneet varautumis- ja huoltovarmuustehtävät koottiin yhden asiantuntijan vastuulle. Tavoitteena oli luoda pitkäjänteinen toimintamalli, jossa varautumista voidaan kehittää systemaattisesti ja samalla vapauttaa maaseutuasiantuntijoiden työaikaa heidän varsinaisiin ydintehtäviinsä.

Virassa aloittaneen henkilön myötä kehittämistyössä on rakennettu uusia toimintamalleja ja prosesseja alkutuotannon varautumiseen. Prosessissa on tähän mennessä päivitetty maaseutuhallinnon valmiussuunnitelma, määritelty varautumisen vastuita ja tehtäviä, laadittu toimintamalleja. Pirkanmaan mallia on kehitetty eteenpäin yhdessä ilmaiseksi työpanostaan antavan asiantuntijan sekä opinnäytetyön tekijän kanssa. Prosessissa on mukana myös varautumisasiantuntija, maaseutupäällikkö sekä maaseutusihteeri. Prosessissa on vahvistettu yhteistyötä kuntien, viranomaisten, viljelijöiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Keskeisenä osana kehittämistä on jatkettu Pirkanmaan mallin rakentamista. Mallissa alkutuotannon varautumista vahvistetaan aluekohtaisen suunnittelun, VAP-viljelijöiden verkoston sekä kuntien ja alkutuotannon välisen yhteistyön avulla. Tavoitteena on tuoda ruokaturva ja alkutuotannon jatkuvuus osaksi kuntien varautumista ja valmiussuunnittelua.

Kehittämistyö toteutettiin pääosin oman organisaation voimin osana normaalia toimintaa. Työhön osallistuvat maaseutupalveluiden päällikkö, henkilöstö, kuntien varautumisesta vastaavat toimijat sekä useat viranomais- ja sidosryhmäverkostot. Kehittämiseen ei ole perustettu erillistä hanketta, vaan toimintamalli rakennettiin osaksi pysyvää perustoimintaa.
Kehittämistyön merkittävin tulos on, että alkutuotannon varautuminen ja huoltovarmuuteen liittyvät tehtävät ovat siirtyneet hajautetusta toimintamallista yhden asiantuntijan koordinoimaksi kokonaisuudeksi. Tämä on selkeyttänyt vastuita, parantanut toiminnan jatkuvuutta sekä mahdollistanut aiempaa suunnitelmallisemman ja pitkäjänteisemmän kehittämisen. Samalla maaseutuasiantuntijoiden työaikaa on vapautunut heidän lakisääteisiin ydintehtäviinsä, mikä on selkeyttänyt työnjakoa koko organisaatiossa.

Kehittämisen myötä alkutuotannon, ruokaturvan ja huoltovarmuuden näkökulmat ovat nousseet aiempaa näkyvämmäksi osaksi kuntien varautumis- ja valmiussuunnittelua. Kuntien, viranomaisten, viljelijöiden ja muiden sidosryhmien välistä yhteistyötä on vahvistettu, mikä parantaa tiedonkulkua ja valmiutta toimia erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Toimintaa on myös yhdenmukaistettu koko 17 kunnan yhteistoiminta-alueella. Valmiussuunnittelua, häiriötilanteiden toimintamalleja ja vastuita on kehitetty yhteisin periaattein, mikä tukee tehokasta toimintaa koko alueella. Tämä ei ole yksittäinen projekti vaan kehittyvä toimintamalli. Koska kyseessä on 17 kunnan alue, kuntien kanssa ollaan prosessin eri kohdissa.

Lisäksi kehittämistyössä on luotu valtakunnallisesti uudenlainen toimintamalli. Suomen ensimmäinen maaseutuhallintoon sijoittuva varautumisasiantuntijan tehtävä toimii esimerkkinä siitä, miten kuntien maaseutuhallinnossa voidaan vahvistaa alkutuotannon varautumista ja huoltovarmuutta ilman erillistä hanketta osana pysyvää toimintaa. Pirkanmaan maaseutupalveluiden mallia on jo viety muille yhteistoiminta-alueilla ja tämä työ jatkuu halukkaiden kesken.

Keskeiset hyödyt:

- varautumistehtävien vastuut ja työnjako selkiytyivät
- maaseutuasiantuntijoiden työaikaa vapautui ydintehtäviin
- alkutuotannon varautumisen kehittämisestä tuli suunnitelmallista ja jatkuvaa
- kuntien ja viranomaisten yhteistyö vahvistuu
- ruokaturvan ja huoltovarmuuden näkökulma vahvistuu kuntien varautumistyössä
- koko yhteistoiminta-alueelle luotiin/luodaan yhtenäisempi toimintamalli
- syntyi valtakunnallisesti uusi toimintatapa, jota voidaan hyödyntää myös muualla Suomessa.

Toimialat

Teemat