Hoitohenkilöstön vastuutehtävien listaaminen yksikön näkökulmasta

Ikääntyneiden asumispalvelujen yksikössä ei ollut aiemmin listattu hoitajien erinäisiä vastuutehtäviä. Tavoitteeksi asetettiin, että kuvataan kirjallisesti jokaisen 19 vastuutehtävän sisältö. Niissä tulee esille vastuuhenkilöiden nimet, tehtävän kuvaus, vastuutehtävät, aikataulu, yhdyshenkilöt ja muut huomiot. Kyseessä ei ollut organisaation eri ammattinimikkeiden työkuvaus, vaan nimenomaan yksikkökohtainen listaus tehtävistä tukimateriaaliksi yksikköön. Kehittämistehtävän keskiössä oli asukkaiden ja henkilöstön turvallisuus sekä talouden näkökulma. Tällöin vastuuhenkilöiden nimeäminen ja tehtävälistaukset selkeyttävät vastuunjakoa, varmistavat systemaattista toimintaa, nopeuttaa reagointia poikkeamiin, mahdollistaa seurattavuuden ja arvioinnin sekä vahvistaa turvallisuuskulttuuria. Henkilöstö piti kehittämisiltapäiviä, jolloin yhdessä edettiin tehtävän parissa. Ensin tehtiin pohjat listauksille ja sen jälkeen lähijohtaja yhdessä työntekijöiden kanssa kirjasivat tehtäviä ja nimesivät vastuuhenkilöitä vastuutehtäviin. Kehittämistehtävä tehtiin omana toimintana ilman ulkopuolista rahoitusta. Tuotosta voidaan hyödyntää perehdytyksessä. Ne on saatavilla yksikön yhteisessä sähköisessä kansiossa ja perehdytyskansiossa. Kehittämistyön konkreettisena tuloksena Koivukotoon luotiin yhtenäinen vastuuhenkilömalli. Yksikön 19 vastuutehtävään nimettiin kuhunkin 2–3 vastuuhenkilöä, minkä lisäksi tehtävien sisältö, vastuut, aikataulut, yhteistyötahot ja muut olennaiset tiedot kuvattiin kirjallisesti. Näin aiemmin osin henkilöihin ja hiljaiseen tietoon perustuneista käytännöistä muodostettiin näkyvä, suunnitelmallinen ja yhteisesti sovittu toimintamalli.

Vastuunjako selkeytyi ja toiminnan jatkuvuus vahvistui. Useamman vastuuhenkilön nimeäminen kuhunkin tehtävään varmistaa, että vastuutehtävät eivät jää hoitamatta esimerkiksi vuosilomien tai muiden poissaolojen aikana. Kirjalliset tehtäväkuvaukset helpottavat myös uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytystä sekä mahdollistavat osaamisen jakamisen koko työyhteisössä.

Asukas- ja henkilöstöturvallisuutta vahvistettiin muun muassa selkeyttämällä hygieniaan, lääkehoitoon, vaaratapahtumien käsittelyyn, laiteturvallisuuteen, RAI-arviointeihin, työvuorosuunnitteluun ja saattohoitoon liittyviä vastuita. Turvallisuushavaintojen käsittelylle, poikkeamiin reagoinnille ja yhteiselle oppimiselle muodostui aiempaa järjestelmällisempi rakenne. Tämä vahvistaa ennakoivaa työotetta ja koko yksikön turvallisuuskulttuuria.

Toimintatavan hyöty näkyy myös arjen sujuvuudessa ja resurssien tarkoituksenmukaisessa käytössä. Esimerkiksi tarvikkeiden riittävyyttä, laitteiden huoltoja ja henkilöstöresurssia voidaan suunnitella ennakoivammin. Tämä ehkäisee puutteita, katkoksia ja ylimääräisiä kustannuksia. Tarkkaa euromääräistä säästöä ei ole vielä mitattu, mutta toimintamalli tukee taloudellisuutta vähentämällä päällekkäistä työtä ja tekemällä vastuut näkyviksi.

Kehittäminen toteutettiin henkilöstön yhteisissä kehittämisiltapäivissä. Yhdessä tehty työ vahvisti henkilöstön osallistumista, yhteistä ymmärrystä ja sitoutumista sovittuihin toimintatapoihin sekä vahvistaa työhyvinvointia. Jokainen vastuuhenkilö toimii oman alueensa osaamisen vahvistajana, mutta turvallinen ja laadukas toiminta säilyy koko työyhteisön yhteisenä vastuuna.

Kokonaisuutena kehittämisessä uudistui tapa organisoida vastuutehtäviä: yksittäisistä tehtävistä rakennettiin selkeä, kirjallinen ja jatkuvasti hyödynnettävä toimintamalli. Malli tukee turvallista, tehokasta ja asukaslähtöistä toimintaa sekä on sovellettavissa myös muihin asumispalveluyksiköihin.

Toimialat

Toiminnot

Teemat