Kokonaisvaltaisella muutoksella varhaista tukea lapsiperheille

Varkaudessa, kuten monessa muussakin suomalaisessa kunnassa, korjaavien palveluiden kustannukset olivat vuosia nousseet. Inhimillisen, mutta myös kuntatalouden, näkökulmasta oli tarvetta rakentaa laaja ymmärrys toimintaympäristöstä - mikä aiheuttaa jatkuvaa korjaavien palveluiden kasvun tarvetta ja miten se voitaisiin pysäyttää. Varkauden kaupunkin pyysi muutostyöhön kumppanikseen SOS-Lapsikylän, jolla puolestaan on asiantuntemusta ja ymmärrystä hyvinvoinnin vahvistamisesta.
Kehittämistyö alkoi analyysillä, jossa selvitettiin laadullisesti ammattilaisten näkökulma haasteista, jotka estivät auttamaan lapsiperheitä parhaalla mahdollisella tavalla. Samaan aikaan tehtiin määrällistä tutkimusta palveluiden elinkaaresta ja käyttökustannuksista.
Nämä analyysit osoittivat, että kustannusten näkökulmasta perheitä on autettava vaikuttavasti jo 0-2 vuoden kuluttua palveluiden piiriin tulemisesta, jotta vältytään kalliilta ja korjaavilta kustannuksilta. Näin varhaisen tuen palveluiden kehittäminen käynnistettiin. Tunnistettiin, että on rakennettava useita eri palveluiden piiriin ohjautumisen väyliä: on käyttöönotettu mm. jokaiselle perheelle oma työntekijä -toimintamalli (neuvolan- ja kouluterveydenhoitajat), Apua nappi, sosiaalityö jalkautuu neuvolaan ja päiväkoteihin sekä Perheentaloon (järjestöjen ylläpitämä yhteisötalo ja kohtaamispaikka), Zoturi -chatpalvelu, nuorten itsenäinen huolitesti verkossa, vähävaraisille kouluikäisille lapsille mahdollistetaan ympärivuotinen harrastus lahjoitusvaroin, Ohjaamo-toimintamalli nuorille, Nuorten talo -kohtaamispaikka nuorille sekä OHO!-hanke vähentää koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää.
Ne perheet, joilla on paljon eri palveluita tai eivät hyödy heille annetuista palveluista, saavat Varkaudessa rinnalleen Perhekumppanin. Perhekumppani tuottaa yhdessä perheen kanssa tietoa viranomaisille perheen kokonaistilanteesta sekä yhdessä perheen kanssa selvittää ne palvelut, joista perhe kussakin elämäntilanteessaan hyötyy parhaiten. Näin voidaan karsia mm. perheen näkökulmasta "turhia palveluita" tai päällekkäisiä palveluita.
Kaiken keskiössä on kuitenkin resurssienohjaus-toimintamalli, joka mahdollistaa perhepalveluiden resurssien allokoinnin yli hallinnon rajojen siten, että perheet saisivat apua mahdollisimman varhain. Tätä varten käyttöönotettiin myös tietojärjestelmä, joka tuottaa johdolle tietoa johtamisen tueksi mm. työntekijöiden työnkuorman jakautumisesta, resurssitilanteesta, asiakaskäyntien ja -matkojen ajasta yms. Samoin tällä ohjelmalla on mahdollista tuottaa perhekohtaista budjetointia lisäämällä palveluille yksikköhinnat, joka mahdollistaa vertailun omien resurssien vs. ostopalveluiden välillä.
Tämä toimintamalli mahdollistaa myös perheen kokonaisvaltaisen auttamisen eikä jokainen yksilö tule arvioiduksi eri palveluissa samanaikaisesti, vaan koko perhee saa apua mahdollisimman ajoissa. Perheiden Omatyöntekijöinä toimivat terveydenhoitajat ovat omaksuneet roolinsa perheen luottohenkilöinä palvelujärjestelmässä hienosti. Perheet ottavat yhteyttä heihin myös muissa, kuin terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Yhteys perhepalveluihin on parantunut entisestään mm. jalkautuvan sosiaalityön ansioista - perheen huoliin tartutaan topakasti heti.
Perhepalveluiden jalkautuminen varhaiskasvatukseen on madaltanut yhteistyön kynnystä ja perheiden huoli kysymyksissä konsultoidaan nykyisellään entistä varhaisemmin sosiaalityötä.
Perhekumppani-perheissä elämänhallinta ja tyytyväisyys saatuun palveluun on kohentanut merkittävästi perheen hyvinvointia. Tästä on tehty tutkimus osana Hyvän Mitta 2-ohjelmaa.
Perheet ovat kokeneet saavansa palveluita aiempaa nopeammin, mm. perhetyötä perheet joutuivat aiemmin odottamaan alkavaksi, mutta uusi toimintamalli mahdollistaa, että perhetyö pystytään aloittamaan huomattavasti nopeammin. Vuosittain varkautelaisilta perheiltä kerätään hyvinvoinnin tilaa mittaava kysymys, jonka perusteella valitsemamme toimintamalli on osoittanut perheiden tyytyväisyyden kasvua omaan kotikaupunkiin.

Resurssienohjauksen työkalu on pilotointivaiheessa ja uskomme sen ratkaisevan tulevaisuudessa mm. alueellisten perhekeskusten resurssienohjaamisen. Tällä toimintamallilla johdon rooli muuttuu nykyisestään siten, että päätöksenteon tueksi saa nykyistä enemmän reaaliaikasta tietoa sekä substanssijohtaminen jää edelleen esimiehille, mutta yhteisiä resursseja ohjataan keskitetysti.

Toimialat

Toiminnot

Teemat