Kotiinpäin tehtävän monitoimijaisen perhekuntoutuksen kehittäminen

Jik Ky:ssä perustettiin vuonna 2018 perhetukiyksikkö, jonka yhtenä tehtävänä oli kehittää kotiinpäin tehtävää perhekuntoutusta. Perhekuntoutusta haluttiin toteuttaa omana toimintana kotiinpäin. Ajatuksena oli, että kuntoutusprosessiin saadaan kytkettyä perheen omaa verkostoa sekä perheen kanssa jo toimivat ammattilaiset. Suoritin tuotekehitystyön erityisammattitutkintoa työn ohessa ja johdon toiveena oli, että projektini olisi aiheesta perhekuntoutuksen kehittäminen kotiinpäin. Kehitin yhdessä perhetukiyksikön tiimin kanssa palveluprosessin/ toimintamallin, joka pohjautui Kuntayhtymä Kaksineuvoisen mallinnukseen.
Kehittämistyön tuloksena syntyi perhekuntoutuksen käsikirja, perheelle annettava info-paketti sekä työn juurruttamiseen roolikortit/tehtäväkortit/avaimenperät työntekijöille. Lisäksi syntyi lähityöntekijän muistiinpano-lomake sekä kuntoutussuunnitelma ja yhteenveto-lomake. Tavoitteena oli saada aikaan selkeä, helposti hahmotettava, läpinäkyvä ja monitoimijaisuuden huomioonottava prosessi vastuualueineen. Perhekuntoutuksen tavoitteet luodaan perheen kanssa yhdessä. Lastensuojelun systeeminen toimintamalli on huomioitu prosessissa ja työotteessa. Tutustuin eri lähteisiin mm:
* Lapsikeskeisen suojelun ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa. Kohti monitoimijaista, yhteistä perhetyötä. Työpaperi 21/2017;
* Erityis- ja vaativan tason palvelujen työapajaprossin raportit, Osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. Työpaperi 26/2017
* Ratkaisukeskeinen lyhytterapia osana perhekuntoutusta.
Osallistuin myös Lasten ja perheiden palveluiden kehittämishankkeen (LAPE) aikana monialaiseen Etelä-Pohjanmaalta koottuun työryhmään helmikuussa 2018 sekä lokakuussa 2018. Tehtävänä oli suunnitella ja arvioida perhekuntoutuksen monitoimijaista toimintamallia, jonka pohjana käytettiin Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa kehitettyä mallinnusta. Käytin tätä myös JIK Ky:lle kehittämässäni mallissa. Ensimmäisen JIK Ky:lle kehitetyn version prosessikuvauksesta esittelin tiimille huhtikuussa 2018, toisen version marraskuussa 2018.
Perhetukiyksikön kehittämispäivänä marraskuussa 2018 teetin perhetukiyksikön tiimillä (tiimiin kuuluu neljä perheohjaajaa, psykologi, perheterapeutti sekä sosiaalityöntekijä) ammattilaisten työtehtävät prosessin eri vaiheissa. Näistä tehtävistä tein laminoidut "avaimenperät", perheelle ja kullekin työntekijälle omansa (psykologi, lähityöntekijä, sosiaalityöntekijä, perheohjaaja, perheterapeutti). Näitä tehdään lisää sitämukaan, kun toimijoita (ja kokemusta) tulee lisää.
Mukana kehitystyössä olivat JIK Ky:n perhetukiyksikön tiimi ja ohjausryhmä (johto, sosiaalityöntekijöitä, psykologit, LAPE-hankkeen työntekijöitä sekä kutsuttuna muita edustajia).
Uusia työvälineitä syntyi (mainittu 2/4 osiossa) ja käyttöön otettiin: perhekuntoutuksen käsikirja, perheen info-paketti sekä työn juurruttamiseen roolikortit/tehtäväkortit työntekijöille, lähityöntekijän muistiinpano-lomake sekä kuntoutussuunnitelma ja yhteenveto-lomake. Perhekuntoutusprosessia varten kehitin myös taulukon (mallia otettu JIK Ky:n aluetiimien taulukosta), jolla seurataan prosessin etenemistä. Ulkopuolista rahoitusta ei ole tarvittu. Projekti kuului koulutukseen, jonka suoritin oppisopimuksella työnohessa. JIK Ky:ssä ei osteta perhekuntoutusta ulkopuolisilta tuottajilta ellei perheen tilanne vaadi laitoskuntoutusta. Työntekijöiden rooli-/tehtäväkortit selkiyttivät kunkin työntekijän tehtäviä kuntoutuksen aikana. Kortit toimivat samalla muistikortteina prosessin erivaiheiden kulusta (värikoodatut). Perheelle tehdyt kortit auttoivat perhettä muistamaan mitä heiltä kulloinkin odotetaan ja mitä heidän tulee ottaa huomioon.
Säästöjä syntyi ostopalveluissa (laitosperhekuntoutus ostopalveluna vrt. omana toimintana perheen kotiinpäin). Perhekuntoutusprosessi kotiinpäin kestää vähintään 12 viikkoa. Monitoimijaisuus tulee paremmin huomioonotetuksi ja perheen osallisuus on keskiössä. Perheen ei tarvitse muuttaa eikä lasten koulunkäynti/varhaiskasvatus muutu, kun palvelu tuotetaan kotiinpäin, perheen omassa elinympäristössä. Perheen läheisverkosto tulee huomioiduksi, koska perhekuntoutusjakso alkaa verkostopalaverilla, jonka vetävät THL:n kouluttamat verkostokonsultit Tulevaisuuden muistelu-menetelmällä. Toimijoiden toimet saadaan aikataulutettua ja vältetään päällekkäisyydet.
Tuloksia ja kokemuksia tullaan levittämään perhekeskuksen toimijoille ja entistä enemmän pyritään siihen, että jo olemassa olevat perheen toimijat otetaan kuntoutustyöskentelyssä mukaan aktiivisesti. Yhteistyötä lisätään myös varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa. Psykiatrian poliklinikoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä kuntoutuksen aikana ei ole vielä kokemusta, mutta Kaksineuvoisen perhekuntoutusprosessissa tämä on otettu huomioon ja he ovat kehittäneet yhteistyötä psykiatrian polin kanssa. JIK Ky:lle kehitetyssä prosessissa painotus on tässä vaiheessa peruspalveluissa. Tarvittaessa on käytössä lasten- ja nuorisopsykiatrian konsultaatiotiimit. Jos perheessä on jo asiakkuus esim. lastenpsykiatrian poliklinikalla tehdään yhteistyötä heidän kuntoutustiiminsä kanssa ja prosessia kehitetään heidän kanssaan yhdessä perheelle sopivaksi. Perhekuntoutusprosessista, -korteista, info-paketista ja suunnitelmasta ja yhteenvedosta on nyt kokemusta. Prosessi on selkeä ja pilottiperhe on kokenut materiaalit hyödyllisiksi ja selkeiksi. Työntekijöiden intensiivisen työn mahdollistamisen kanssa on vielä hiottavaa sekä yhteistyö lastensuojelun systeemisen tiimin sekä erityispalveluiden kanssa on vielä kehittämisen alla.
Vaikuttavuutta on mitattu perhekohtaisesti ja tällähetkellä yksi perhe on vasta ollut kuntoutuksessa ja tulokset olivat hyviä. Perhekuntoutuksen arviointi tehdään haastattelemalla perhettä.

Toimialat

Toiminnot

Teemat