Magneettikuvauksen laadun kehittäminen koko Suomessa

Ulkoinen laaduntarkkailu on tehokas tapa vähentää lääketieteen alalla tapahtuvia virheitä. Sairaaloiden laboratoriodiagnostiikassa kansallisten tai kansainvälisten suositusten vaatimuksiin kuuluu menetelmien jäljitettävyys viitearvoihin tai niiden puuttuessa riippumattoman tarkkailijan tekemiin säännöllisiin laboratorioiden välisiin vertailuihin. Näytetutkimuksissa laaduntarkkailu on helppo toteuttaa ja laboratoriodiagnostiikassa on säännöllistä ulkoista laaduntarkkailua tehty jo vuodesta 1971. Laadunvarmistus on laboratoriolääketieteessä muita aloja selkeämpää, koska tulosten vertaaminen tunnettuihin viitenäytteisiin on suhteellisen yksinkertaista toteuttaa. Kansalliset ja nykyisin kansainväliset laaduntarkkailukierrokset ovatkin pääasiassa keskittyneet kliiniseen kemiaan, hematologiaan ja mikrobiologiaan - tunnettuja aineita sisältäviä näyteputkia lähetetään osallistujalaboratorioihin, joiden mittaamia tuloksia verrataan oikeisiin arvoihin.

Olen väitöstyössäni 1999 kehittänyt ja toteuttanut isotooppilääketieteen kuvantamisen vastaavia vertailukierroksia Suomessa. Siinä ihmisen elimiä matkivia testikappaleita (fantomi engl. phantom) on kuvattu kaikissa osallistujasairaaloissa. Tuloksia avulla sairaaloiden kuvausmenetelmiä saatiin parannettua.

Vastaava idea on nyt sovellettu magneettikuvaukseen, jossa fantomina voi käyttää oikeaa ihmistä. Vuonna 2022 sain Suomen Kulttuurirahastolta apurahan, jonka turvin käynnistin hankkeen. Palkkasin kaksi erikoistuvaa sairaalafyysikkoa, Henri Leskinen ja Nea Pulkkinen, jotka suunnittelivat ja toteuttivat hankkeen. Yhteistyössä meillä oli mukana kahden yliopistosairaalan magneettikuvaukseen erikoistunutta sairaalafyysikkoa, Eveliina Lammentausta OYS ja Teija Sainio TYKS sekä Itä-Suomen yliopiston magneettikuvauksen professori Mikko Nissi.

Ensimmäistä kertaa maailmassa on nyt kuvattu saman vapaaehtoisen polvi (Leskinen) ja pää (Pulkkinen) 38 magneettikuvauslaitteella 16 eri sairaalassa. He kiersivät Suomen osallistujasairaalat ja suorittivat laajan testikohdemittaussarjan omien polven ja pään kuvantamisen lisäksi.

Hankkeen edetessä erikoistuvat sairaalafyysikot saivat lisärahoitusta mm Kulttuurirahastolta ja valtion tutkimusrahoituksesta. Myös ESSOTE osallistui hankkeen rahoitukseen TEVO-rahoituksella. Tähän mennessä apurahoja on hankkeeseen saatu noin 200 000€. Tutkimuksen avulla selviää laitteistojen ja sairaaloiden välinen vaihtelu sekä teknisessä että kliinisessä mielessä. Tulosten avulla Suomen magneettikuvaksen laatu paranee ja yhdenmukaistuu.

Henri Leskinen väitteli juuri 4.9.2026 tohtoriksi ja hänen väitöstyössään kolmas osajulkaisu oli tästä hankkeesta. Nea Pulkkinen on käsitellyt suuren osan kierrokselta saadusta datasta ja ensimmäisen artikkelin käsikirjoitus on melkein valmis. Hankkeen tuloksista muodostuu hänen väitöskirjansa. https://www.uef.fi/fi/artikkeli/fm-henri-leskinen-vaitos-492026-nivelruston-t2-magneettikuvantamista-tarkennettiin-ja-kaytossa

Teemat