18.9.2023
Vantaan kaupunki / Helsingin kaupunki (Järjestötoiminta), Helsinki

Mentoring for Future -hanke

Valmis

Tarve ja tavoitteet
Maahanmuuttajat kohtaavat jatkuvasti ennakkoluuloja myös uramahdollisuuksien parissa. Peruskoulussa maahanmuuttajataustaisia ohjataan helposti terveydenhoitoaloille, vaikka opiskelijat haluaisivat tähdätä esimerkiksi korkeakouluun. Samat ennakkoluulot jatkuvat myös työelämässä, ja maahanmuuttajatausta vaikeuttaakin monen nuoren työllistymismahdollisuuksia. Peruskoulun opinto-ohjauksen tulisi luoda nuorille kattava kuva uramahdollisuuksista ja kuunnella heitä entistä paremmin. On väärin, että yhteiskunnan ennakkoluulot vaikuttavat nuorten urahaaveisiin.

Suomessa toisen sukupolven maahanmuuttajat mielletään usein ensisijaisesti maahanmuuttajiksi eikä suomalaisiksi. Tutkimuksissa on todettu, että pelkkä ulkomaalaiselta kuulostava sukunimi vaikeuttaa työnhakua huomattavasti. Lisäksi maahanmuuttajat ovat kohdanneet ennakkoluuloja työhaastattelutilanteissa, kun työnantajalle on selvinnyt henkilön etninen tausta vasta haastattelutilanteessa. Jos nuori alkaa kokemaan taustansa ongelmaksi, hänen intonsa panostaa koulutukseen voi laskea, sanoo Helsingin yliopiston sosiologian tutkija Akhlaq Ahmad. Vaikka näin ei kävisikään, jatkuva epäonnistumisen tunne ajaa nuoret helposti aloille, joissa on työvoimapulaa. Usko itseensä ikään kuin menetetään.

Ennakkoluulot syntyvät usein jo koulumaailmassa. Tutkija Tuuli Kurjen mukaan opetusalan ammattilaisetkin suhtautuvat maahanmuuttajiin ennakkoluuloisesti tarjoamalla heille uramahdollisuuksiksi useimmiten vain terveydenhoitoalan tai muun ammattitason koulutuksia. Oletetaan, että esimerkiksi somalitytöillä on luontainen halu työllistyä hoiva-alalle, ja että maahanmuuttajat eivät halua kouluttautua pitkälle. Lisäksi toisen sukupolven maahanmuuttajien ei oleteta osaavan suomen kieltä täydellisesti, ja moni nuori joutuukin todistelemaan suomen kielen taitoansa jatkuvasti. Näistä olettamuksista on päästävä eroon.

Nuorten identiteetti muovautuu erityisen vahvasti teini-iässä, ja siksi opettajilla sekä oppilaanohjaajilla olisi tärkeä tehtävä kannustaa nuoria toteuttamaan haaveitaan esimerkiksi ammatin suhteen. Koulumaailmassa pitäisikin olla enemmän kulttuuriopetusta niin oppilaille kuin opettajillekin, jotta pinttyneistä ennakkoluuloista päästäisiin eroon.

Maahanmuuttajanuoret tarvitsevat siis kannustusta ja ennen kaikkea tietoa eri uramahdollisuuksista. Erilaiset koulutukset ja ammatit kiinnostavat nuoria, mutta oppilaanohjauksessa nämä jäävät usein pimentoon, eikä kaikkia keretä neuvomaan henkilökohtaisesti.

Siksi olemme käynnistänyt hankkeen nimeltä Mentorin for Future, jonka tavoitteena on yhdessä opinto-ohjaajien kanssa tarjota nuorille kattavan kuvan eri uramahdollisuuksista. Jokaisella nuorella on oikeus tavoitella unelmiaan etnisestä tai sosiaalisesta taustastaan riippumatta.
Ratkaisu
Mentoring for Future tarjoaa erityisesti maahanmuuttajataustaisille nuorille tietoa erilaisista koulutus- ja uramahdollisuuksista. Hankkeen vapaaehtoiset ovat pitäneet työpajoja ja tehneet yhteistyötä koulujen kanssa. Lisäksi sen yhteydessä on julkaistu "Suuria unelmia" -kirja sekä järjestetty valokuvanäyttelyjä. Hanke edistää jokaisen nuoren oikeutta seurata unelmiaan ja saada yksilöllistä ohjausta, myös kulttuuri-, uskonto- ja etniseen taustaan katsomatta. Hankkeen nuorten mentorien tavoitteena on yhteistyössä koulujen ja opinto-ohjaajien kanssa tarjota nuorille kattava kuva eri uramahdollisuuksista ja kannustaa nuoria löytämään oma polkunsa sekä vahvistaa opettajien sitoutumista ammattietiikan mukaiseen toimintaan. Pandemiatilanteessa hankkeessa on ideoitu videokampanja, jossa eritaustaiset ihmiset kertovat omista moninaisista ura- ja ammatinvalinnoistaan.

Olemme vuodesta 2020 pitänyt yllä Mentoring for Future -hanketta. Hankkeen tarkoituksena on esitellä lukiolaisille ja yläkoululaisille erilaisia koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia, ja viime aikoina hanke on laajentunut koskemaan myös korkeakouluopiskelijoita. Mentoring for Future -hanke auttaa opiskelijoita saamaan. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) havaitsi tutkimuksessaan, että viisi vuotta opintojen aloittamisen jälkeen 41 prosenttia maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista oli keskeyttänyt opintonsa.

Lisäksi kolmannes maisterintutkinnon suorittaneista muuttaa Suomesta ja vain puolet työllistyy Suomessa. Suomi, joka kärsii jo nyt heikkenevästä huoltosuhteesta, ei onnistu pitämään korkeakoulutettuja ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä töissä Suomessa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen mukaan opintojen aikainen yhteiskuntaan ja työelämään integroitumisen tuki on hyvin vähäistä. Yhtenä ratkaisuna tähän olisi Mentoring for Future -tyyliset hankkeet, jotka auttaisivat ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita kiinnittymään opintoihin ja työelämään.

KARVI suosittaakin opintojen työharjoittelumahdollisuuksien sekä työelämäverkostoitumista edistävän tuen lisäämistä opintojen aikana. Mentoring for Future -hankkeelle on siis vahvasti kysyntää suomalaisessa yhteiskunnassa, ja siksi senkaltaisia hankkeita tulisi tukea mahdollisimman paljon. Siitä hyödymme me kaikki. tietoa eri työllistymismahdollisuuksista ja tarjoaa myös harjoittelupaikkoja.


Tulokset
Mentorointiohjelma on tarjonnut nuorille tietoa eri koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista, auttanut nuoria urasuunnitelmien selkeyttämisessä ja lisännyt nuorten tunnetta aktiivisina ja tasavertaisina suomalaisen yhteiskunnan jäseninä. Ohjelman toiminnassa kannustetaan nuoria löytämään paremmin omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Toimintaan osallistuneet nuoret ovat päässeet selvittämään itselleen sopivan alan ja pyrkimään sitä kohden. Ohjelma tukee oman urasuunnitelman selkeyttämisessä sekä nuorten työllistymistä Suomessa tarjoamalla tiedon lisäksi harjoittelupaikkoja.

Hanke on tukenut, että ulkomaalaistaustaisia korkeakouluopiskelijoita kiinnittymään paremmin opintoihinsa ja myöhemmin työelämään. Opinnoilla ja työnteolla on tärkeä merkitys paitsi yksilön tietoisuuden, toimeentulon ja myös mielenterveyden kannalta. Kun ihminen kokee olevansa hyvä, tarpeellinen ja osaava jossain tehtävässä, se tuo hänelle merkityksellisyyden kokemuksia. Hankkeen kautta nuoret ovat kokeneet mentoroinnin hyödyllisenä heidän kasvulleen ja kehittymiselleen. Samalla nuorten tukeminen eri osa-aluissa on loistava väylä edistää yhteiskuntaa ja heidän hyvinvointia. Kehittämistyö tullaan jatkamaan.

Yhteyshenkilöt

Faisa Qasim
peaceandwellbeingorganization(ät)gmail.com
Projektipäällikkö
Rauhan ja Hyvinvoinnin järjestö ry
Faisa Qasim
peaceandwellbeingorganization(ät)gmail.com
Projektipäällikkö
Rauhan ja hyvinvoinnin järjestö ry
Jaa Twitterissä Jaa Facebookissa Jaa LinkedInissä Tulosta