Pitkäjänteisellä perhehoidon kehittämisellä kotiin, yhteisöön ja turvaan

Etelä-Savossa tunnistettiin jo 2010-luvulla useita ikääntyneiden palveluihin liittyviä haasteita: väestö ikääntyi nopeasti, kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan tarve kasvoi, omaishoitajat tarvitsivat enemmän tukea ja samalla palvelurakennetta piti uudistaa taloudellisesti kestävämmäksi.

Tarvittiin uudenlainen palvelumuoto, joka tukisi ikäihmisten kotona asumista, tarjoaisi omaishoitajille joustavaa apua ja mahdollistaisi kodinomaisen hoivan vaihtoehtona perinteisille asumispalveluille.

Ratkaisua lähdettiin rakentamaan vuonna 2017 I&O OSSI -kärkihankkeessa. Hankkeen visiona oli luoda toimiva, omaishoitajaa ja hoidettavaa tukeva toimintamalli, joka huomioi asiakkaiden tarpeet ja jota voidaan myöhemmin hyödyntää laajasti muuallakin Suomessa. Perhehoito nähtiin mahdollisuutena yhdistää inhimillinen hoiva, yhteisöllisyys sekä palvelujärjestelmän vaikuttavuus.

Kehittämistyölle asetettiin useita kunnianhimoisia tavoitteita:
1. Luoda perhehoidosta todellinen vaihtoehto ikääntyneiden palveluihin:
Perhehoito haluttiin vakiinnuttaa yhdeksi palveluvalikon vaihtoehdoksi kotihoidon, yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen rinnalle.
Tavoitteena oli, että asiakkaat ohjautuvat perhehoitoon oikea-aikaisesti palvelutarpeen arvioinnin perusteella.

2. Tukea ikäihmisten kotona asumista ja omaishoitajien jaksamista:
Kehitettiin erityisesti lyhytaikaista, osavuorokautista ja kiertävää perhehoitoa tukemaan arjessa selviytymistä sekä mahdollistamaan omaishoitajien lakisääteiset vapaat.
Tavoitteena oli ehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta ja pidentää turvallista kotona asumista.

3. Monipuolistaa palvelurakennetta:
Perhehoidon eri muodot haluttiin rakentaa koko hyvinvointialueelle saataville.
Tavoitteena oli lisätä palvelujen joustavuutta ja tarjota asiakkaalle hänen tarpeeseensa sopivin ratkaisu.

4. Rakentaa toimiva koordinaatio- ja tukimalli:
Haluttiin varmistaa, että perhehoitajat saavat riittävästi koulutusta, valmennusta, mentorointia ja ammatillista tukea. Kehittämistyössä rakennettiin perhehoidon koordinaattorin, palveluohjaajien ja muiden ammattilaisten muodostama tukiverkosto.

5. Vaikuttaa palvelujen saatavuuteen ja kustannuskehitykseen:
Tavoitteena oli vähentää asumispalvelujen jonoja, nopeuttaa palveluihin pääsyä sekä keventää palvelurakennetta. Samalla haluttiin löytää kustannusvaikuttava tapa tuottaa laadukkaita palveluita ikääntyneille.

Oleellista on, että perhehoidon kehittäminen ei päättynyt hankekauden päättyessä. OSSI-hankkeessa rakennettiin vahva perusta, jonka päälle toimintaa on kehitetty määrätietoisesti vuodesta toiseen.

Kehittämisestä on tullut osa normaalia toimintaa ja palveluiden jatkuvaa uudistamista. Perhehoito on kasvanut hankkeesta koko hyvinvointialuetta palvelevaksi toimintamalliksi, joka laajenee ja kehittyy edelleen vastaamaan muuttuvia tarpeita.
Perhehoidon kehittäminen toteutettiin osana OSSI-hanketta, jonka tavoitteena oli vahvistaa omais- ja perhehoitoa sekä rakentaa maakunnallisesti yhtenäisiä toimintatapoja Etelä-Savoon ja yhteistyöalueille. Kehittäminen eteni suunnitelmallisesti vuosina 2016-2018 laajassa yhteistyössä eri organisaatioiden, ammattilaisten, perhehoitajien, omaishoitajien, oppilaitosten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Kehittämistyö käynnistyi nykytilan kartoituksella, jossa tunnistettiin perhehoidon saatavuuden, tunnettavuuden ja yhtenäisten käytäntöjen puutteita. Tämän jälkeen perustettiin alueellisia työryhmiä ja verkostoja suunnittelemaan yhteisiä ratkaisuja. Kehittämistä tehtiin käytännön työn yhteydessä pilotoimalla uusia toimintamalleja, arvioimalla niiden toimivuutta ja vakiinnuttamalla parhaat käytännöt osaksi arkea.
Kehittämisen keskiössä oli perhehoidon palvelukokonaisuus.

Hankkeessa:
- rakennettiin maakunnalliset perhehoidon toimintamallit ja yhtenäiset käytännöt
- laadittiin yhteiset perhehoidon sääntökirjat ja toimintaperiaatteet
- yhtenäistettiin perhehoitajien palkkioita, kulukorvauksia ja asiakasmaksukäytäntöjä
- kehitettiin perhehoidon palveluohjausta ja palveluihin hakeutumista
- vahvistettiin perhehoitajien rekrytointi-, valmennus- ja tukikäytäntöjä
- lisättiin lyhytaikaisen, pitkäaikaisen, osavuorokautisen sekä kotona toteutettavan kiertävän perhehoidon mahdollisuuksia
- luotiin uusia ratkaisuja omaishoitajien vapaiden järjestämiseen perhehoidon avulla.

Kehittäminen ei kohdistunut vain palveluihin, vaan myös työn tekemisen tapoihin. Toiminta muuttui yksittäisten kuntien ratkaisuista yhteiseksi maakunnalliseksi toimintamalliksi, jossa asiakkaat saavat yhdenvertaisempia palveluita asuinpaikasta riippumatta.

Kehittämiseen osallistui laaja joukko toimijoita. Mukana olivat johdon edustajat, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, perhehoitajat, omaishoitajat, järjestöt, oppilaitokset sekä useat yhteistyöorganisaatiot. Asiakkaiden ja perhehoitajien kokemuksia hyödynnettiin toimintamallien suunnittelussa ja arvioinnissa. Hankkeen toteutus perustui vahvaan verkostotyöhön ja yhteiskehittämiseen.

Kehittämisen tuloksena käyttöön otettiin:
- maakunnalliset omais- ja perhehoidon sääntökirjat
- yhtenäiset arviointi- ja palveluohjauskäytännöt
- kiertävän perhehoidon toimintamalli asiakkaan kotiin
- osavuorokautisen perhehoidon toimintamalli
- yhtenäiset perhehoitajien valmennus-, tuki- ja yhteistyökäytännöt
- yhteinen palveluverkosto ja osaamiskeskustoimintaa tukeva yhteistyörakenne.

Kehittämistyö toteutettiin valtion rahoittamassa kärkihankkeessa. Hankkeelle myönnettiin valtionavustusta noin 2,6 miljoonaa euroa, ja kokonaiskustannukset olivat noin 3,1 miljoonaa euroa. Kehittämisessä hyödynnettiin sekä hankkeeseen palkattua henkilöstöä että mukana olevien organisaatioiden asiantuntijoita. Lisäksi yhteistyötä tehtiin oppilaitosten ja järjestöjen kanssa.

Kehittämisen merkittävin saavutus oli se, että perhehoidosta rakennettiin aiempaa näkyvämpi, saavutettavampi ja yhdenvertaisempi palvelu. Samalla vahvistettiin perhehoitajien asemaa, lisättiin vaihtoehtoja raskaampien palveluiden rinnalle sekä tuettiin omaishoitajien jaksamista. Perhehoito vakiintui osaksi alueen palvelurakennetta uudella, tavoitteellisella ja asiakaslähtöisellä tavalla.

Kehittäminen jatkuu edelleen. Tällä hetkellä rakenteilla on päivystävän perhehoidon toimintamalli, jonka tavoitteena on vastata erityisesti omaishoitoperheiden äkillisiin kriisitilanteisiin. Mallin avulla voidaan järjestää nopea ja turvallinen hoivaratkaisu esimerkiksi tilanteissa, joissa omaishoitaja sairastuu, joutuu sairaalahoitoon tai perheen elämäntilanne muuttuu äkillisesti.

Samalla kehitetään kotiuttavaa perhehoitoa tukemaan turvallisia kotiutuksia sairaalasta ja ehkäisemään raskaampien palvelujen tarvetta. Näin perhehoito vastaa jatkossakin muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin ja vahvistaa ikääntyneiden mahdollisuuksia asua kotona turvallisesti mahdollisimman pitkään. Perhehoidon pitkäjänteinen kehittäminen on uudistanut Etelä-Savon ikääntyneiden palvelurakennetta merkittävästi. Vuosien aikana perhehoidosta on rakennettu koko hyvinvointialueen kattava palvelukokonaisuus, joka sisältää osavuorokautisen, lyhytaikaisen, pitkäaikaisen ja kiertävän perhehoidon. Samalla perhehoito on vakiintunut osaksi ikääntyneiden palveluvalikkoa ja asiakasohjauksen arkea, jolloin asiakkaalle voidaan tarjota hänen tarpeitaan vastaava, oikea-aikainen palvelu.

Kehittämistyön ansiosta ikääntyneet saavat tukea aiempaa varhaisemmassa vaiheessa joko omassa kodissaan kiertävän perhehoitajan avulla tai kodinomaisessa perhekodissa. Palvelujen valinnanmahdollisuudet ovat lisääntyneet sekä ikääntyneiden että omaishoitajien näkökulmasta. Samalla asumispalvelujen jonot ovat lyhentyneet, odotusajat vähentyneet ja lakisääteiset määräajat palvelujen järjestämisessä saavutetaan yli puolet nopeammin kuin lainsäädäntö edellyttää.

Perhehoidosta on muodostunut luonteva osa asiakkaan palvelupolkua. Asiakkaita ohjataan perhehoitoon muun muassa kotihoidon arviointitiimeistä, kotikuntoutuksesta ja sairaalasta kotiutuessa. Perhehoidon ympärille rakennettu koordinointimalli, yhteiset toimintatavat ja tiivis yhteistyö kotihoidon, lääkäripalvelujen, tilannekeskuksen, liikkuvan sairaalan sekä kotiutuspalvelujen kanssa ovat parantaneet palvelujen sujuvuutta ja mahdollistaneet joustavat ratkaisut asiakkaiden tarpeisiin.

Kehittämisen vaikutukset näkyvät myös palvelujen laadussa. Perhehoito tarjoaa turvallisen, kodinomaisen ja yhteisöllisen ympäristön, jossa samat tutut ihmiset huolehtivat asiakkaan arjesta. Yksilöllinen hoiva, pysyvät ihmissuhteet, osallisuus ja mahdollisuus osallistua tavalliseen arkeen omien voimavarojen mukaisesti tukevat hyvinvointia ja toimintakykyä. Perhekodissa ikääntynyt ei ole yksi asiakas muiden joukossa, vaan osa yhteisöä.

Erityisen merkittäviä tuloksia on saavutettu omaishoitoperheiden tukemisessa. Lyhytaikainen, osavuorokautinen ja kiertävä perhehoito tukevat omaishoitajien jaksamista ja mahdollistavat lakisääteisten vapaiden toteutumisen turvallisesti, joustavasti ja asiakkaan näkökulmasta inhimillisellä tavalla.

Perhehoitajien tueksi luotu kattava tukiverkosto on vahvistanut toiminnan laatua ja jatkuvuutta. Perhehoitajien käytettävissä ovat muun muassa koordinaattorin tuki, palveluohjaus, mentorointi, työnohjaus, vertaistuki, koulutukset, valmennukset ja hyvinvointitapaamiset. Tämä on lisännyt osaamista, sitoutumista ja työhyvinvointia sekä mahdollistanut laadukkaan ja turvallisen hoidon koko alueella.

Tulokset näkyvät myös toiminnan kasvussa. Vuosien 2018-2025 aikana perhekotien määrä kasvoi kahdeksasta 28 perhekotiin ja kiertävien perhehoitajien määrä 16:sta 210:een. Perhehoito kattaa nykyisin koko hyvinvointialueen, ja asiakasmäärät sekä palvelujen käyttö ovat kasvaneet tasaisesti vuosi vuodelta.

Perhehoidon kehittäminen on tuottanut merkittäviä hyötyjä myös talouden näkökulmasta. Pitkäaikainen perhehoito on osoittautunut yhteisöllistä asumista edullisemmaksi ja kiertävä perhehoito kotihoitoa kustannustehokkaammaksi silloin, kun asiakkaan palveluntarve ei edellytä kotihoidon ammatillista osaamista.

Vuosina 2024-2025 lyhyt- ja pitkäaikaisessa perhehoidossa saavutettiin lähes 180 000 euron laskennalliset nettosäästöt ja kiertävässä perhehoidossa lähes 3,8 miljoonan euron nettosäästöt. Kokonaisuudessaan perhehoidon avulla saavutettiin noin 3,9 miljoonan euron laskennalliset säästöt verrattuna raskaampiin palvelumuotoihin.

Perhehoidon kehittäminen ei ole ollut yksittäinen hanke, vaan lähes vuosikymmenen mittainen muutosmatka. Tuloksena Etelä-Savoon on syntynyt valtakunnallisesti merkittävä toimintamalli, joka yhdistää asiakaslähtöisyyden, kodinomaisen hoivan, vahvan verkostoyhteistyön ja kustannusvaikuttavuuden. Kehittämistyö on parantanut palvelujen saatavuutta ja laatua, vahvistanut omaishoitajien tukea, lyhentänyt palvelujonoja, uudistanut ammattilaisten toimintatapoja ja tuonut miljoonaluokan säästöjä samalla, kun ikääntyneiden mahdollisuudet turvalliseen, arvokkaaseen ja omannäköiseen arkeen ovat parantuneet.

Ikääntyneiden palveluissa pysyviä tuloksia ei synny yksittäisillä projekteilla tai nopeilla ratkaisuilla, vaan pitkäjänteisellä kehittämistyöllä. Väestön ikääntyminen, asiakkaiden yhä monimuotoisemmat tarpeet sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvat muutokset edellyttävät palveluilta kykyä uudistua ja mukautua jatkuvasti.

Perhehoidon kehittäminen Etelä-Savossa on hyvä esimerkki siitä, miten merkittävät muutokset rakentuvat vaiheittain vuosien aikana. Aluksi perhehoito oli melko vähän tunnettu ja rajallisesti käytetty palvelumuoto. Pitkäjänteisen kehittämisen ansiosta siitä on kasvanut koko hyvinvointialueen kattava palvelukokonaisuus, joka tarjoaa ikääntyneille joustavia vaihtoehtoja eri elämäntilanteisiin. Muutos on edellyttänyt toimintamallien rakentamista, henkilöstön kouluttamista, yhteistyöverkostojen luomista, perhehoitajien rekrytointia sekä palvelujen jatkuvaa arviointia ja kehittämistä.

Jatkuva kehittäminen on tärkeää myös siksi, että asiakkaiden tarpeet muuttuvat. Yhä useampi ikääntynyt haluaa asua kotona mahdollisimman pitkään, mutta samalla tarvitaan uudenlaisia palveluja tukemaan arkea, kotiutumista sairaalajaksojen jälkeen sekä omaishoitajien jaksamista. Kun palveluita kehitetään jatkuvasti, voidaan tunnistaa uusia tarpeita ajoissa ja rakentaa niihin toimivia ratkaisuja ennen kuin ongelmat kasvavat suuriksi.

Pitkäjänteinen kehittäminen mahdollistaa myös luottamuksen rakentumisen. Perhehoito perustuu vahvasti ihmissuhteisiin, yhteistyöhön ja verkostoihin. Perhehoitajien osaaminen, sitoutuminen ja toiminnan laatu vahvistuvat ajan myötä, kun käytössä ovat valmennus, mentorointi, työnohjaus ja vertaistuki. Samalla ammattilaisten välinen yhteistyö syvenee ja palveluketjut sujuvoituvat.

Lisäksi jatkuva kehittäminen on taloudellisesti vastuullista. Vaikuttavat ja oikea-aikaiset palvelut vähentävät raskaampien palveluiden tarvetta, lyhentävät odotusaikoja ja auttavat kohdentamaan resursseja tarkoituksenmukaisesti. Perhehoidon kehittämisessä on voitu osoittaa, että asiakkaiden hyvinvointia voidaan parantaa samalla, kun palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuus vahvistuu.

Ikääntyneiden palveluissa kehittäminen ei siis koskaan ole täysin valmis. Kyse on jatkuvasta oppimisesta, arvioinnista ja uudistumisesta, jotta jokainen ikääntynyt saa myös tulevaisuudessa turvallista, yksilöllistä ja arvokasta tukea oikeaan aikaan. Juuri pitkäjänteisyys mahdollistaa sen, että yksittäisistä kokeiluista syntyy pysyviä toimintamalleja ja todellisia vaikutuksia ihmisten arkeen.
Osallisuus, monitoimijuus ja arjen tuki_OSSI-hanke.pdf
8.4._perhehoito_pikkuparlamentti_esitys.pdf

Toimialat

Toiminnot

Teemat