Pienet teot, suuret vaikutukset: Kierrätys osana arkea kouluissa ja päiväkodeissa

Kehittämisajatus syntyi koulujen kestävän kehityksen koordinaattorin yhteydenotosta, jossa hän kysyi, miten kouluilla voisi edistää kierrätystä osana opetusta. Tavoitteeksi asetettiin hankkia jokaiseen koulun ja varhaiskasvatuksen yksikköön erilliskeräyspisteet, jotka tekevät kierrätyksen helpoksi ja vaivattomaksi osana koulujen ja varhaiskasvatuksen arkea.
Yhdessä sovittiin, että kierrätyspisteiden suunnittelussa noudatamme jätelaissa määriteltyjen erilliskerättävien jätejakeiden mukaista protokollaa ja kunkin koulun tai varhaiskasvatuksen yksikön omia tarpeita erilliskerättäville materiaaleille. Projektin aluksi perustettiin työryhmä, johon osallistui koulujen kestävän kehityksen koordinaattori, kiinteistöpalveluesihenkilö, koulujen johtajia ja ateria- ja puhtauspalvelujen esihenkilöstö.

Projektin alussa sovittiin toimintamalli ja jaettiin vastuut hankkeen etenemiselle. Ateria- ja puhtauspalvelun vastuulle tuli kartoittaa kiinteistöjen sisälle tarvittavat lajittelupisteet, kiinteistöpalvelujen tehtävänä oli suunnitella ja laittaa kuntoon ulkotilojen jätehuoneet ja sopia jätekuljetusyritysten kanssa milloin erilliskeräykseen siirrytään.

Kestävän kehityksen koordinaattori ohjasi koulujen rehtoreita ja opettajia ja suunnitteli yhdessä koulujen kanssa, miten kierrätysastia merkitään ja viedään osaksi opetusta.

Projekti alkoi virallisesti vuonna 2024, jolloin kierrettiin kunnan jokainen kiinteistö ja kartoitettiin, millaisia tarpeita eri kiinteistöissä on, ja mitä jätelajeja toimipisteissä syntyy. Lisäksi mietittiin yhdessä asiakkaan kanssa montako sisälajittelupistettä tarvitaan ja mihin ne sijoitetaan. Samaan aikaan kartoituksen kanssa kiinteistöpalvelut aloittivat oman osuutensa eli jätekatosten uudelleenjärjestelyt ja hankkivat uusille jätejakeille tarvittavia astioita, sekä sopivat jätehuoltoyritysten kanssa erilliskeräyksen aloittamisesta.

Kartoituksen jälkeen keväällä 2024 tehtiin markkinaselvitystä siitä, millaisia kierrätyspisteitä on saatavilla, suunniteltiin eri toimipisteille tarvittavien astioiden koot ja kilpailutettiin tarvittavat astiat.

Koulujen kesälomien aikana astiat toimitettiin kiinteistöihin ja varsinainen erilliskeräys alkoi ensin pilottivaiheella syksyllä 2024. Kestävän kehityksen koordinaattori joukkoineen suunnitteli kaikille yhteistä ohjeistusta siitä, miten kierrätys ja jakeiden vienti jätekatoksiin toteutetaan.

Syksyn "pilotointivaiheessa" testattiin yhteisiä toimintamalleja ja luotiin yhdessä pelisääntöjä astioiden tyhjennyksestä ja muista käytänteistä. Syksyn aikana selvisi myös kuinka usein keräyspisteet tulee tyhjentää ja miten sovittu malli alkaa toimimaan. Toiminnan alkaessa vakiintua huomattiin, että erilliskeräyspisteitä tarvitaan lisää ja niitä hankittiin kevään 2025 aikana.

Kustannuksia syntyi erilaisten jäteastioiden hankinnasta ja joidenkin kiinteistöjen jätekatosten muutoksista, sekä puhtauspalveluiden uusien isompien siivousvaunujen hankinnoista. Kaikki kustannukset menivät hallintokuntien omista budjeteista. Asiantuntija-apua erilliskeräyksen suunnitteluun ja kierrätyksen toteuttamiseen saatiin Oulun jätehuolto Kiertokaari Oy:ltä.

Erilliskeräyksen toteuttamiseen on osallistunut laaja joukko kunnan eri organisaatioiden henkilöstöä alkaen puhtauspalveluiden toimitilahuoltajista, kiinteistönhuollosta, opettajiin, ja muuhun kiinteistöillä työskenteleviin henkilöihin ja päätyen loppuasiakkaaseen oppilaaseen ja iltakäyttäjiin, jotka tekevät varsinaisen lajittelutyön.

Hankkeen onnistumisen kannalta keskeistä on ollut kestävän kehityksen koordinaattorin Maria-Riitta Paason työpanos asian tiedottamisessa ja koko hankkeen koordinoinnissa.

Kehittämistyön alussa kiinteistöissä kerättiin erikseen pahvi, paperi ja biojäte, kaikki muu materiaali meni poltettavaan sekajätteeseen. Muutos, joka projektin aikana saavutettiin oli kiinteistöjen sisälle ja niiden jätekatoksiin hankitut erilliskeräyksen mahdollistavat jäteastiat ja erilliskeräyksen toimintamalli. Nykyisin kiinteistöillä kerätään pahvi, paperi, biojäte, muovi, kartonki, metalli ja lasi. Sähkölaitteiden, paristojen ja SER-jätteen kierrätystä on ollut jo aiemminkin kiinteistöhuollon toimesta.

Olemme oppineet yhteisen projektin myötä paremmin tunnistamaan eri osapuolten vastuualueet ja niiden rajapinnat. Lisäksi opimme miten yhteistä projektia kannatta viedä läpi tähdäten yhteiseen tavoitteeseen. Osaamisemme jätelain ja sen vaatimuksista kasvoi ja ymmärrämme paremmin mitä vaatimuksia eri materiaalien kierrätyksessä on ja mitä se vaatii yhteistyökumppaneiltamme jätehuollon ammattilaisilta.

Säästöjä syntyy jätehuollon kustannusten pienenemisen myötä. Säästöjen lisäksi lapset oppivat kierrätyksen tärkeyden ja eri materiaalikiertojen vaikutuksen luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta merkityksellisenä asiana.
Vanhemmilta saatu palaute on ollut myönteistä. Vanhemmat kertovat, että lapset kotona opettavat vanhempia mihin "roskiin" mikäkin jätelaji kuuluu ja edellyttävät myös kotona jätteiden lajittelua. Liite12 Kierrätys luokissa ja varhaiskasvatuksen tiloissa.pdf

Toimialat

Toiminnot

Teemat