Ruokaraati Oulun kaupungin kouluihin ja päiväkoteihin

Kouluruokailuun osallistuminen oli vähenemässä, yhä useampi nuori jätti kouluruokailun väliin. Ruokailun arvostus on vähentynyt ja samaan aikaan palautteiden määrä kouluruoasta oli runsasta. Syntyi idea, miten voisimme lisätä lasten ja nuorten vaikuttamista kouluruokailuun ja samalla kääntää positiiviseksi asiaksi maksuton ja suunnitelmallinen kouluruoka.

Asetimme tavoitteeksi perustaa kaikkien koulujen ja päiväkotien yhteinen ruokaraati, jossa lasten ja nuorten kanssa pohditaan kouluruokailua paitsi itse ruuan näkökulmasta, myös kattavammin ruokailutilannetta ja -ympäristöä, ruokailuun vaikuttavia sosiaalisia paineita, ruokailun vaikutuksia kestävään tulevaisuuteen ja kouluruokailun toimimista oppimisympäristönä. Halusimme rakentaa lasten ja nuorten kanssa asiantuntijaverkoston, joka tutkii, arvioi ja kehittää, ei arvostele ja syytä.

Ruokaraati on jatkuva, osallistava, matalan kynnyksen kehittämishetki. Olemme yhdessä osa ratkaisua, emme ongelmaa. Ruokaraadin perustamiskokous järjestettiin 12.4.2022. Järjestimme yhdessä sivistys- ja kulttuuripalveluiden kanssa foorumin, johon kutsuttiin poliitikkoja, johtavia virkamiehiä, lapsia, nuoria, opettajia ja ruokapalvelutoimijoita. Teimme yhteisen lupauksen tehdä kaiken voitavamme ruoan arvostuksen lisäämiseen, ruokahävikin vähentämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen ruokailun vaikutuksista ilmastoon. Ruokaraadin perustaminen on osa Oulun kiertotaloustiekarttaa, jossa jalkautamme strategisesti toimeenpanevaa ja ohjaavaa tiekarttaa konkreettisesti. Usein strategiat ja tiekartat jäävät ylätasolle, eivätkä tavoita kuntalaisia, etenkään lapsia ja nuoria.

Ruokaraatia on nyt pidetty kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Raatiin osallistuu noin 50 oppilasta eri kouluista ja 10 opettajaa sekä ruokapalvelun tuottajia. Olemme vieneet lapsia ja nuoria lähelle ruoan alkulähdettä tutustumalla valmistuskeittiöön. Hävikin määrää olemme konkretisoineet kiloista havainnollisempaan suuntaan esim. kottikärryllinen tai norsun paino. Oppilasraatilaiset ovat päässeet kommentoimaan ruokalistaa ja tekemään tutkimuksia omilla kouluillaan toimimalla ruoka-agentteina. Jokaiseen raatiin on kuulunut ryhmätöitä, joissa on pohdittu ruokailutilannetta laajemmin kuten ruokasalin viihtyisyyttä, ruokailutilanteen sosiaalisia paineita ja etsitty kehittämistoimia. Keskusteluissa on käytetty erätauko -menetelmää, joka on matalan kynnyksen dialogista keskustelua, jolloin kaikkien ääni tulee kuuluviin.

Euroopan paras kasvisruokakisa oli osa Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa. Sen tavoitteena oli kehittää kouluruokailua yhdessä lasten ja nuorten kanssa sekä nostaa kasvisruoan arvostusta. Ruokaraatilaiset pääsivät maistelemaan nuorten valmistamia kasvisruokia ja valitsivat voittajaruoan, jota tarjoiltiin kaikissa Oulun kouluissa 16.1.2026.

Varhaiskasvatuksessa ruokaraati-toimintamallia pilotoitiin toimintakaudella 2025-2026 kahdessa päiväkodissa. Pilotoinnin myötä Oulun varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattiin ruokaraati-toimintamalli, jossa varhaiskasvatuksessa oleville lapsille annetaan mahdollisuus osallistua ruoan ja ruokailutilanteiden arviointiin varhaiskasvatuksen toimipaikoissa. Lasten näkemyksiä hyödynnetään ruokailun kehittämisessä. Varhaiskasvatuksen ruokaraati-toimintamallin lähtökohtana on kokopäiväpedagogiikka ja ruokakasvatus, jossa harjoitellaan positiivista suhtautumista ruokaan ja luodaan toimintamalleja ruokailutilanteisiin ja rakennetaan lasten kanssa yhdessä ruokailutiloja viihtyisämmiksi ja ruokailua rauhoittaviksi tiloiksi. Ruokaraati toimintaa toteutetaan erilaisissa oppimisympäristöissä, joissa leikki ja leikillisyys on lapsen oppimisen lähtökohta.

Olemme tehneet suuren osan ruokaraadin kehittämisestä sisäisesti, tiiviillä yhteistyöllä yli hallintokuntien rajojen. Mukana on ollut myös kumppaneita eri yrityksistä tuomassa näkökulmia raadin toimintaan.



Yhteinen kehittäminen on vahvistanut yhteistyötä oppilaiden, opettajien, keittiöhenkilökunnan ja koulun johdon välillä. Tämä on lisännyt keskinäistä ymmärrystä ja arvostusta kaikkia osapuolia kohtaan.

Ruokaraadeissa lapset ja nuoret pääsevät keskustelemaan asiantuntijoiden ja toisten lasten ja nuorten kanssa kouluruuasta, esittelemään omia kouluruokatutkimuksia ja osallistumaan erilaisiin työpajoihin, joissa etsitään ratkaisuja kouluruokailun kehittämiseen. Oppilaat tuovat keskusteluissa esiin sellaisia käytännön havaintoja, joita aikuiset eivät välttämättä huomaa, esimerkiksi ruokalan melutasoon, jonotukseen, viihtyisyyteen tai ruokailuaikoihin liittyviä kehittämiskohteita. Kun oppilaat ovat päässeet kertomaan mielipiteensä ruoista, ruokalistoista ja ruokailuympäristöstä, olemme voineet tarjontaa kehittää heidän tarpeitaan ja toiveitaan paremmin vastaavaksi. Tällöin ruokaa syödään enemmän ja hävikki on vähentynyt.

Oppilaat sitoutuvat paremmin asioihin, joiden suunnitteluun he ovat itse osallistuneet. Kun oppilaat kokevat tulevansa kuulluiksi, heidän suhtautumisensa kouluruokailuun muuttuu myönteisemmäksi.

Ruokaraadit pidetään edelleen kaupungin yhteisenä tapahtumana, mutta konsepti on lisännyt myös alueellisten ruokaraatien määrää ja jopa koulukohtaisia raateja on pidetty keveämmällä konseptilla, mikäli on huomattu vähenemistä ruokailuun osallistuvien lasten määrässä.

Varhaiskasvatuksen ruokaraati on jalostunut omaksi prosessikseen, jossa hyödynnetään ja sovelletaan koulun mallia ja teemat voivat olla sovelletuin osin myös samoja, joita käsitellään koulunruokaraadin tapaamisissa. Moniammatillinen yhteistyö vahvistaa myös varhaiskasvatustoimipaikkojen ruokaraatitoimintaa, jonka sillan rakentajana toimii Varhaiskasvatusyksikkö Alakööki. Varhaiskasvatuksen ruokaraatitoiminnassa lapsia kuullaan ja heille annetaan mahdollisuus vaikuttaa sekä samalla tutustutaan mm. ruoka-aineisiin ja ruoan reitteihin leikkien, tutkien, liikkuen ja itseään ilmaisten.

Kouluruokailun kehittäminen ruokaraadissa tarjoaa käytännön mahdollisuuden harjoitella demokratiataitoja, mielipiteiden ilmaisua, yhteistyötä ja päätöksentekoa. Oppilaat oppivat, että heidän näkemyksillään on merkitystä. Keskustelut ruoasta, ravitsemuksesta, kestävästä kehityksestä ja ruokahävikistä lisäävät oppilaiden ymmärrystä terveellisistä ja vastuullisista ruokavalinnoista.

Toimialat

Toiminnot

Teemat