Monialainen työkyvyn tuen verkosto

Työkykyisempi Stadi – hanke on osa hallituksen Työkykyohjelmaa. Työkykyohjelman yhtenä tavoitteena on tuoda työkyvyn tuen palvelut osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta. Työkykyisempi Stadi – hankkeessa pilotoidaan työkyvyn tuen palveluja Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskuksessa (THK). Kehittämisen lähtökohtana oli vahvistaa jo olemassa olevia terveys- ja hyvinvointikeskuksen rakenteita sekä välttää päällekkäistä tekemistä.

Lähtötilanteessa Helsingin THK:ssa oli moniammatillinen toimintamalli paljon palvelua tarvitsevien (PPT) asiakkaiden palvelupolkujen edistämiseksi. Tässä mallissa THK:n ammattilaiset tapaavat säännöllisin väliajoin yhteistyökokouksissa. Konsultaatiokokouksissa käsitellään anonyymisti asiakkaiden haastavia tilanteita ja etsitään yhdessä ratkaisuja asiakkaan tilanteen parantamiseksi. Hankkeessa suunnittelimme työkyvyn tuen verkoston integroiduksi kyseiseen toimintatapaan.

Työkyvyn tuen verkoston tavoitteena on lisätä asiakastyöhön työkyvyn tuen osaamista; painopisteen siirtäminen työkyvyttömyyden tarkastelusta olemassa olevan työkyvyn vahvistamiseen ja työllistymisen edistämiseen. Työssä käyvillä on työterveyshuollon ja työnantajayhteistyön kautta käytössä työkyvyn tuen palvelut ja siksi työkyvyn tuen verkoston tavoitteena on tuoda työkyvyn tuen palvelut yhdenvertaisesti työterveyshuollon ulkopuolella olevien käyttöön.

Työkyvyn tuen verkoston tavoitteena on THK:ssa työskentelevien ammattilaisten osaamisen vahvistaminen työkyvyn tukeen liittyvissä asioissa. Yhteistyön lisääminen THK:n ammattilaisten ja Te-toimiston/kuntakokeilun sekä Kelan kuntoutuspalveluiden välillä on ollut tarkoituksenmukaista asiakkaiden palveluiden oikea-aikaisuuden toteutumiseksi sekä ammattilaisten osaamisen kehittämiseksi. Työkyvyn tuen verkoston palveluiden kartoittaminen aloitettiin työpajatyöskentelyn avulla. Työpajoja hyödyntämällä kuultiin THK:n, Helsingin työllisyyspalveluiden sekä Kelan ammattilaisia.

Työpajojen materiaalia analysointiin palvelumuotoilun keinoin. Analysoinnin jälkeen yhteistyötä syvennettiin PPT-prosessinomistajan ja Tulevaisuuden sote-keskus – hankkeen kanssa. Hankkeen projektiryhmä, asiakaskehittäjäryhmä (kokemusasiantuntijat) sekä järjestökehittäjät (Kehitysvammaliitto, Vates, Autismiliitto, Eskot ry sekä Työttömien keskusjärjestö) ovat olleet mukana kehittämistyön arvioinnissa alusta alkaen. Näiden toimien avulla kehitettiin selkeä toimintamalli yhteistyön tekemiselle työkyvyn tuen asioissa.

Toimintamallin selkiinnyttyä esitys vietiin hankkeen ohjausryhmään sekä THK:n ohjausryhmään, jotka tekivät esityksen mukaiset päätökset mallin pilotoinnista. Pilotointi aloitettiin yhdessä Helsingin Lännen THK:n PPT-yhteistyökokouksessa toukokuussa 2022. Ensimmäinen arviointitapaaminen toteutui elokuussa 2022. Tämän jälkeen sovittiin pilotin laajentaminen koko Helsingin kaupungin THK:n käyttöön. Arviointi jatkuu muun muassa käyttäjien Questback- kyselyiden ja hankkeen päiväkirjan avulla.

Työkyvyn tuen verkosto on monialainen ammattilaisverkosto. Verkostoon kuuluu THK:n sote- ammattilaisten lisäksi Helsingin kaupungin järjestämiä työkyvyn tuen palveluita (työkykyselvityksen sosiaalityöntekijä, tuetun työllistymisen työhönvalmentaja, työkyky- ja terveysneuvonnan terveydenhoitaja, sosiaalisen kuntoutuksen ammattilainen, kuntouttava työtoiminnan työvoimasuunnittelija, Työkykyisempi Stadi – hankkeen työkykykoordinaattorit) sekä Helsingin työllisyyspalvelut ja Kela.

Tämä uusi toimintamalli mahdollistaa THK-ammattilaiselle viikottaisen matalan kynnyksen monialaisen konsultoinnin työkyvyn tuen asioissa. Aikaisemmin Helsingin THK:ssa ei ole ollut tällaista toimintamallia.

Toimintamallin suunnitteluun osallistuneiden hanketyöntekijöiden palkkakulut kustannettiin Työkykyohjelman rahoitusmallin mukaan. Helsingin kaupungin työntekijöiden kulut liittyivät työajan käyttöön. Ulkopuolista asiantuntijatyötä ei ostettu. Toimintamallin kehittäminen ja arviointi on edelleen käynnissä ja sitä jatketaan hankkeen loppuun asti. Nyt jo nähtävissä ammattilaisten osaamisen vahvistuminen työkyvyn tuen asioissa sekä sidosryhmien palveluiden tuntemisessa. Yhteistyö palveluiden välillä lisääntynyt. Kun ammattilaiset tuntevat toisensa, keskinäinen yhteistyö on helpompaa.

Työkyvyn tuen verkoston olemassaolo on mahdollistanut asiakkaiden haastavien työkyvyn tuen tilanteiden ratkaisemisen monialaisesti. Asiakkaiden tilanteisiin on löytynyt oikea-aikaisia ja sopivia palveluja. Asiakaskokemus paranee palvelunohjausten selkeytyessä, koska asiakkaan pompottaminen palveluista toiseen vähenee. Asiakkaat saavat myös nopeammin heille räätälöityjä palveluita.

Säästöjen arviointi pilotoinnin aikana on haastavaa. Todennäköisesti säästöjä syntyy, kun asiakasta ohjataan oikeisiin palveluihin ja oikea-aikaisesti. Esimerkiksi terveysasemalla lääkärin vastaanotolla B-lausuntokäynnit on etukäteen suunniteltu, jolloin käynnit, joilla asioita ei saada eteenpäin, vähenisivät. Muut säästöt tapahtuvat mahdollisesti pidemmän ajan kuluessa terveyden, työ- ja toimintakyvyn ennaltaehkäisyn keinojen avulla. Työkyvyn tuen verkoston tuomat säästöt liittynevät asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn kohenemiseen ja työllistymisen lisääntymiseen. Verkostokuva kunta 2030 (1).pdf

Toimialat

Toiminnot

Teemat