Lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden (pth) ensikäyntiajanvarausten uudistaminen

Etelä-Savon hyvinvointialueen lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa oli ollut hyvinvointialueen muodostamisen jälkeen alueellisia eroavaisuuksia palvelujen tuottamisessa ja niiden järjestämisessä. Hoitoon hakeutumisen käytännöissä oli ollut eroja ja tätä oli yhtenäistetty alkuvuonna 2024 ottamalla käyttöön keskitetty hoidon tarpeen arvio, jota on toteutettu Palveluluukussa. Yhteys Palveluluukkuun otetaan soittamalla tai chatin kautta.

Aikaisemmin hyvinvointialueen lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa tieto hoidon tarpeesta oli välitetty Palveluluukusta hoitaviin yksiköihin, joista työntekijä on tiimikäsittelyn jälkeen ottanut yhteyttä palvelun tarvitsijaan ja ilmoittanut ensikäyntiajan.
Alueella on ollut yksikkökohtaista eroa siinä, millaisella aikataululla ja kuinka usein uusia asiakkaita on käyty tiimeissä läpi. Näin ollen asiakkaat ovat olleet keskenään eriarvoisessa asemassa ensikäyntiajan saamisen suhteen.

Tiimeissä käsittely ja sen odottaminen on myös lisännyt tarpeetonta odotusaikaa asiakkaalle sekä vienyt työntekijöiden työaikaa. Asiakas ei myöskään ole kaikkialla saanut tietoa ensikäyntiajasta ensimmäisellä yhteydenotolla.

Toimintamallille asetetut tavoitteet:
Asiakkaan näkökulma: Hoitoon pääsy sujuvoituu ja asiakas saa ensikäyntiajan nopeammin, ensimmäisellä yhteydenotolla.
Työntekijän näkökulma: Kalenterin hallinnointiin tarvitaan vähemmän aikaa. Mahdollistaa ajan antamisen suoraan asiakkaan otettua yhteyttä. Tiimiaikaa vapautuu ns. asiakkaiden jakamiselta muuhun. Ajanvarauskäytännön uudistamiseksi tuli selvittää ja ratkaista mm. seuraavat asiat:
- Ajanvarauskirjojen kokoaminen yhteen ns. resurssikirjoiksi
- Yhtenäisten käytäntöjen sopiminen siitä, kuinka paljon vapaita ensikäyntiaikoja kalentereihin laitetaan
- Potilastietojärjestelmissä ajanvarauskirjojen yhtenäistäminen (mm. yhtenäiset vastaanottolajit)
- Käytäntöjen sopiminen tilanteisiin, joissa suoraa ensikäyntiaikaa ei voida antaa sekä tilanteisiin, joissa jääviys-haasteita
- Toimintatapojen sopiminen ensikäyntiaikojen perumiseksi ja siirtämiseksi.

Edellä mainittuja asioita pohdittiin ja työstettiin yhdessä mielenterveys- ja riippuvuustyötä tekevien yksiköiden ja aikoja antavien hoidon tarpeen arviota tekevien Palveluluukun työntekijöiden kanssa sekä esihenkilöiden ja tulosaluepäälliköiden kanssa. Kehittämisen aikana järjestettiin yhteisiä työpajoja toimijoiden kesken.

Potilastietojärjestelmien reunaehtoja ja teknistä toteutusta suunniteltiin potilastietojärjestelmien pääkäyttäjien kanssa. Aikojen siirtämiseen ja perumiseen liittyvien käytäntöjen osalta yhteistyötä tehtiin Palveluluukun sihteerilinjan kanssa. Tiedotusta sovituista käytännöistä tehtiin koko prosessin ajan ja käytäntöjen juurtumisen varmistaminen jatkui Palveluluukun olemassa olevissa tiimeissä.

Kehittämistyö tehtiin palvelutuotannossa RRP2-hankkeen tuella. Muutos ja uuden toimintamallin käyttöönottaminen ei vaatinut ylimääräistä resurssia palvelutuotannossa. Muutokselle asetetut tavoitteet saavutettiin.

Asiakkaan näkökulma:
Hoitoon pääsy on sujuvoitunut ja asiakkaalle on voitu antaa ensikäyntiaika jo ensimmäisellä yhteydenotolla, mikäli hoidon tarve on todettu. Kahden viikon hoitotakuu toteutuu.
Spontaani positiivinen palaute perheiltä.

Työntekijän näkökulma:
Noin kahdeksan kuukautta muutoksen jälkeen suoritetussa kyselyssä ensikäyntejä toteuttavat sairaanhoitajat kokivat muutoksen pääosin hyväksi ja työntekijöiden antama kouluarvosana uudistukselle oli hyvä. Suurin osa työntekijöistä oli sitä mieltä, että uudistus oli niin asiakkaan kuin työntekijän näkökulmasta toimiva. Ensikäyntiajanvaraus.pdf

Toimialat

Toiminnot

Teemat