29.9.2025
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, Joensuu

Maahanmuuttajaoppilaiden ja -opiskelijoiden terveydenhuoltotyö Siun sotessa

Yhteistyössä: Joensuu, Outokumpu, Liperi, Lieksa
Käynnissä

Tarve ja tavoitteet
Vuonna 2022 Joensuun koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa vapautui terveydenhoitajatoimi, joka päätettiin lisääntyvän maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja -opiskelijoiden määrän myötä keskittää maahanmuuttajaterveydenhoitajan maakunnalliseen tehtävään ja tämän työn kehittämiseen. Alueemme kaikilla terveydenhoitajilla on eri kansallisuuksista lähtöisin olevia lapsia ja perheitä. Etenkin alkuvaiheessa selvitettävää asiaa on paljon, mikä vie resurssia ja työaikaa merkittävästi muulta lakisääteiseltä terveydenhoitajatyöltä. Jokainen terveydenhoitaja selvitti asioita itsekseen milloin mitäkin kanavaa ja yhteistyötahoa hyödyntäen. Meillä ei myöskään ollut selkeää prosessia toisen asteen opiskelijoiksi tulevien kansainvälisten opiskelijoiden tartuntatautien selvittämiseen.

Tavoitteena oli saada osin keskitetty asiantuntijatyö Joensuuhun, missä sijaitsevat ammattioppilaitos Riverian useampi kampus, suurimmat lukiot ja peruskoulut ja näin ollen myös suurin asiakkaiden ja maahanmuuttajataustaisten asiakkaittemme kanssa työskentelevien terveydenhoitajien joukko. Hyvinvointialue ei vastaa YTHS:n piiriin kuuluvien ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelijoiden opiskeluhuollosta muutoin kuin maksuttoman ehkäisyn jakelun osalta, mutta myös heidät osallistettiin keskusteluun kehittämistyön alkuvaiheessa. Työmäärän myötä myös rajaaminen on tärkeää ja näin ollen on keskitytty myöhemmin kuvattaviin tehtäväkokonaisuuksiin. Lisäsimme terveydenhoitajaresurssia vuonna 2023 puoli henkilötyövuotta.

Tavoitteenamme on myös tuottaa koulu- ja opiskeluterveydenhoitajille konsultatiivinen ja mallintava työn tuki maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa työskenneltäessä. Osaamisen kehittäminen vähentää työpaineita ja kuormitusta normaalia laajemman taustatyön osalta ja kuvatut prosessit helpottavat jokaisen työtä. Asiakkaat tietävät, miten he saavat palvelut ja ohjausta ennalta ehkäisevän ja seulovan terveydenhuoltotyön osalta.
Ratkaisu
Rekrytoimme uuden varsin vastavalmistuneen, mutta maahanmuuttajatyöstä kiinnostuneen terveydenhoitajan, jonka kanssa lähiesihenkilö ja ylihoitaja lähtivät ideoimaan työn sisältöä alueen ja asiakkaiden tarpeisiin pohjaten. Varsin rivakalla aikataululla edettiin moniammatillisiin tapaamisiin mm. koulutuksen järjestäjien ja sisäisten yhteistyökumppaneiden kanssa /lääkärit, infektioiden torjunnan yksikkö, asiakasmaksutiimi, viestintä jne.) kansallisia verkostoja unohtamatta.

Teimme nykytilaselvitystä, poimimme kehittämiskohtia ja sovimme priorisoinnista. Terveydenhoitajatyön helpottamiseksi maahanmuuttajaterveydenhoitajamme lähti kalenteroimaan maakunnalliset teams-palaverit, joissa ideoitiin yhdessä tuen ja tiedon tarpeita ja keinoja. Niissä on mahdollisuus yhteiseen keskusteluun kollegojen kesken ja myös eri asiantuntijoita pyydetään mukaan keskusteluun tarpeen mukaan. Kansallista keskustelua kävimme tartuntatautien selvitysprosessiin liittyen myös THL:n kanssa.

Maahanmuuttajaterveydenhoitaja käynnisti yhteistyön vastaanottokeskusten kanssa ja sopi prosessista tilapäisen suojelun statuksella olevia asiakkaita koskien. Hän kokosi kansallisista ohjeistuksista materiaaleja ja linkkejä työn avuksi eri kansallisuudet huomioiden. Asiakasprosessi kansainvälisten opiskelijoiden tartuntatautiselvitysten osalta luotiin, tehtiin viestintäsuunnitelma ja nettisivut, käännätettiin käännöstoimistolla tiedotteet ja tarvittavat sähköiset lomakkeet. Perustimme suojatun sähköpostin, johon voi lähettää tietosuojaa tarvitsevat terveystiedot, jotka terveydenhoitajat sitten seulovat ja tarvittaessa ohjaavat lisätutkimuksiin tai rokotuksiin.

Maahanmuuttajaterveydenhoitaja toimii työparinsa kanssa vastuullisena organisoimaan sovituin väliajoin terveydenhoitajille maakunnalliset teams-kokoukset, joihin he valmistelevat teemat ja pyytävät tarvittaessa vierailijat. He tarkistavat vakioidusti päivitystä tarvitsevat toimintaohjeet ja työprosessit. Kansallinen ja paikallinen verkostoituminen on merkityksellistä jatkuvasti. Osa työtä on tehdä lähinnä Joensuun peruskouluilla maahantulotarkastukset lapsille ja nuorille, minkä jälkeen oppilas siirtyy koulujen omille terveydenhoitajille ja lakisääteisten opiskeluhuoltopalvelujen piiriin. Heille on jatkuvasti mahdollista lähettää konsultatiivisia ja selvitettäviä kysymyksiä, joilla tietopankki ja osaaminen jatkuvasti täydentyvät.
Tulokset
Maahanmuuttajalasten ja nuorten tai meillä opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden terveydenhuolto ja tartuntatautien seulonta on kuvattu ja sovittu eri toimijoiden kesken yhteistyössä.

Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajilla on konsultatiivinen tuki saatavilla jatkuvasti, heidän ei tarvitse lähteä etsimään tietoa itse eri lähteistä vaan tieto todennäköisesti on jo saatavilla maahanmuuttajaterveydenhoitajiemme kautta (N=1,5HTV).

Maahanmuuttajaterveydenhoitajat seuraavat kansallisia muutoksia ja kehittämistä ja tuovat siitä aktiivisesti tietoa hyvinvointialueellemme. He myös kertovat työstään mielellään muille ja jakavat hyvää työtään. THL:sta saamamme palautteen mukaan kansainvälisten opiskelijoiden tartuntatautiprosessi olisi mallikas mihin tahansa hyvinvointialueelle.

Edelleen maahanmuuttajatyö haastaa, ja oppimista ja selvittämistyötä tarvitaan muuttuvien tilanteiden takia. Ensimmäinen maahanmuuttajaterveydenhoitajamme on nyt itse opintovapaalla ulkomailla ja saa nyt sanomansa mukaan erinomaisen kokemuksen olla itse vieraassa maassa ja kulttuurissa opiskelijana, mikä jälleen lisää uuden ulottuvuuden hänen osaamiseensa. Opintovapaa mahdollisti sijaisuuden seuraavalle terveydenhoitajalle, jolla osaaminen kasvaa ja syventyy tämän vuoden kuluessa ja sitä kautta hyödyntää jälleen aluettamme.

Kustannuksiltaan tämä prosessi ja työ vaatii 1,5HTV:n henkilöstökulut ja työvälineet, verkostotyössä voidaan laskea prosessiin osallistuneiden henkilöstökuluja, mutta säästöä voidaan katsoa syntyvän siitä, että esimerkiksi kouluterveydenhoitajan työaikaa ei mene asioiden selvittämiseen entiseen tapaan ja tämä kertautuu moninkertaisesti koko hyvinvointialue huomioiden.

Seuraava merkittävä askel on kysyä asiakkailta palvelusta yleisen jatkuvan asiakaskokemuksen selvittämisen lisäksi huomioiden asiakkaiden kielitaito ja mahdollisuudet palautteen antamiseen.
Linkit
https://www.siunsote.fi/en/international-students/

Yhteyshenkilöt

Anita Lindevall
anita.lindevall(ät)siunsote.fi
Ylihoitaja, vs. palvelupäällikkö
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote
Heidi Karosto (opintovapaalla)
heidi.karosto(ät)siunsote.fi
terveydenhoitaja
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote

Anni Onttonen
anni.onttonen(ät)siunsote.fi
terveydenhoitaja
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote
Jaa Twitterissä Jaa Facebookissa Jaa LinkedInissä Tulosta