Varhaiskasvatuksen pedagogiikka näkyväksi Kemissä

Perustimme 3 hengen työryhmän, johon kuuluvat lastentarhanopettaja Teija Filpus, päiväkodin johtaja Kirsti Turska ja varhaiskasvatuksen suunnittelija Sinikka Himola.

Toimintakultturin muutos on väistämätön. Normiluonteisuus velvoittaa, koska on tullut uusi varhaiskasvatuslaki 2015 ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Kukin kipuilee tämän asian kanssa tavallaan ja tahollaan.

Päätimme osallistaa henkilökunnan tuottamaan kehittämistarpeita ja ratkaisuehdotuksia.
On olennaista, että henkilöstö tietää toiminnan/työnsä ‘punaisen langan’. Jokainen ammattiryhmä tulee arvostetuksi ja tietoiseksi omasta osaamisalueestaan. Pedagogiset keskustelut ovat tärkeä väline edistymiselle. Kemin kaupungin varhaiskasvatushenkilökunnalle annettiin mahdollisuus ideoida. Menetelmänä käytimme työpaikalle sijoitettua taulua, jossa oli "voi-voi-taulu" ja "ratkaisujen laari". Työvälineenä olivat post-it-laput värikoodein. Punainen "voi-voi"= kehitettävä asia ja vihreä = ratkaisuehdotus "ratkaisujen laariin". Ohjeena oli, että yhtä voi-voi asiaa kohden haluttiin kaksi ratkaisuehdotusta.

Olemme käyneet seuraavanalaisia pedagogisia askelmia:

1. Varhaiskasvatuslakiin ja VASU:n perusteisiin tutustuminen ja niiden haltuunotto/
sisäistäminen. Asiakirjojen lukeminen. Ped. keskustelujen käyminen; työparin/
työyhteisön/vanhempien kanssa. Koulutukset.
2. Em. asiakirjojen sisällön näkyväksi tekeminen toiminnassa (pedagogiset keskustelut,
riittävän yhteisen näkemyksen löytäminen/etsiminen, osallistaminen - lapset/
vanhemmat, kaikessa toiminnassa lasten kanssa, toimintakulttuurin luomisessa -
yhteisesti sovittuja käytänteitä ja oppimisympäristöjen - eri tilat, välineet, maastot jne.
hyödyntämisessä)
3. Lapsen kasvua ja kehitystä tukeva ja edistävä ilmapiiri.
4. Yhteisesti työhön panostaen: johtajat mahdollistaa, lto:t vastaavat lh:t osallistuvat,
avustajat avustavat/tukevat. Kaikilla oma tärkeä rooli kirkkaana mielessä.
5. Välitavoite: toiminta toteutetaan em. asiakirjojen mukaisesti syksystä 2017.

Epämukavuusalueelle joutuminen tuo esiin koulutustarpeet. Koulutus antaa mahdollisuuden kehittyä yhdessä, pyytää tukea/apua, toimia vastavuoroisesti. Sitoutuminen kehittämiseen on lähtökohta varhaiskasvatuksessa. Nämä kehitysaskeleet on tehty ilman kustannuksia, mutta tuleviin koulutuksiin rahaa tarvitaan. Pedagogisia keskusteluja on jo käyty ja keskustelut jatkuvat edelleen aktiivisesti. Yhteisten pohdintojen kautta uudet asiakirjat ovat avautuneet ja juurtuvat käytäntöihin pikkuhiljaa. Vaikuttavuus saavutetaan askeleittain.

Varhaiskasvatus tulee näkyvämmäksi, tietoisuus sisällöistä lisääntyy ja tämän myötä myös varhaiskasvatuksen arvostus nousee. Tähän tarvitaan asennemuutosta, lasten, perheiden ja henkilöstön sekä yhteistyötahojen osallistamista. Tavoittena on, että lapsuuden itseisarvo tulee tunnustetuksi.

Havaitsimme prosessin aikana henkilöstön koulutustarpeen. Koulutusta on tarkoitus järjestää keväällä ja syksyllä 2017. Lisäksi kehittämisryhmä (Teija,Kirsti,Sinikka) suunnittelee arviointivälineen pienryhmätoiminnan ja pedagogiikan kehittämiseen, seurantaan ja arviointiin. Arviointityökalun työstäminen on vasta aloitettu. Se tulee koostumaan kolmesta näkökulmakulmasta: lapsi- vanhempi- henkilöstö.

Keväällä 2017 kehittämisryhmä osallistui sisäinen kehittäjä -koulutukseen ja loi liitteenä olevan kaavakkeen. Sen tavoitteena on tehdä pedagogiikkaa konkreettisemmin näkyväksi ja olla apuväline/ muistilista omaan työhön/pedagogisiin keskusteluihin varhaiskasvatuksessa.

Laadukas varhaiskasvatus ennaltaehkäisee tulevia mahdollisia ongelmia esim. syrjäytymistä ja mahdollistaa varhaisen puuttumisen havaittuihin haasteisiin. (Yksi syrjäytynyt lapsi maksaa 40 000€/ v. 1€:n satsaus varhaiskasvatukseen tuottaa 7€.) Meidän pedagogiikkamme ja pienryhmätoiminta.pdf

Toimialat

Toiminnot

Teemat