Lapsiystävällinen kunta - lapsen oikeudet osana kehittämistyötä

Tammelassa virisi ajatus Lapsiystävälliseksi kunnaksi hakemisesta loppuvuodesta 2015. Kaksivuotinen työ lapsiystävällisyyden lisäämiseksi palkittiin, kun Tammelan kunta sai UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen 7.2.2018. Tunnustus myönnetään sitoutuneesta ja aktiivisesta kehittämistyöstä lapsen oikeuksien edistämiseksi. Se ei siis tarkoita, että työ olisi valmis – lapsen oikeuksista on pidettävä huolta arjessa joka päivä. Tunnustus on voimassa kaksi vuotta ja sen uusiminen edellyttää kehittämistyön jatkamista.

Tammelassa oli halu lähteä kehittämään palveluita ja palveluprosesseita niin, että lasten oikeudet (vrt. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus) toteutuisivat parhaalla mahdollisella tavalla. Kehittämisellä on haluttu saada aikaan suojaavia tekijöitä tammelalaisten lasten ja nuorten elämään. Mitä paremmin toimintomme palvelevat lapsia ja nuoria ennaltaehkäisevästi ja oikea-aikaisesti, sitä paremmin lapsemme ja nuoremme voivat myös tulevaisuudessa.

Tavoitteeksi asetettiin mm. lasten ja nuorten osallisuuden systemaattinen lisääminen ja oman toimijuuden ja kyvykkyyden tunteen kasvaminen, palveluprosessien läpikäyminen lasten oikeuksien näkökulmasta, lasten ja nuorten osallistuminen palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen serkä lapsenoikeuspohjaisen päätöksenteon kehittäminen.
Lapsenoikeuspohjaisen kehittämistyön turvaamiseksi perustettiin koordinaatioryhmä, jossa moniammatillinen edustus, tärkeimpänä lasten/nuorten edustus. Koordinaatioryhmän tehtävänä on vastata kehittämistyön etenemisestä UNICEF:n mallin mukaisesti. Lisäksi kehittämistyöstä ja koordinaatioryhmän toiminnasta vastaamaan nimettiin Lapsiystävällinen kunta -koordinaattori. Koordinaattorin työajasta on osoitettu nykypäivänä 30% lapsenoikeuspohjaiseen kehittämistyöhön kunnassa. Tämä vaati työajan ja resurssin arvottamista kehittämistyön tekemiseen, joka on kustannus kunnalle/pois jostakin jo olemassa olevasta palvelusta. Työ nähtiin kuitenkin niin tärkeänä ja laajasti kaikkia kunnan lapsia auttavana asiana, että se haluttiin mahdollistaa.
Asiantuntija-apua olemme saaneet koko prosessin ajan Suomen UNICEF:lta, sekä muilta mallia toteuttavilta kunnilta ja kaupungeilta.

Työ alkoi konkreettisesti kunnan tekemästä tilannekartoituksesta. Siinä kunta arvioi, miten hyvin lapsiystävällisyys lähtötilanteessa toteutui. Arvioinnissa oli apuna UNICEFin kehittämät, lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvat materiaalit, joiden avulla kunnan palveluprosesseja ja toimintoja käytiin läpi. Kartoituksen tehtyä valittiin, mitä toiminnan osa-alueita alettiin kehittää ja miten. Kaksivuotiskauden lopuksi kunta aina arvioi työnsä tulokset ja raportoi niistä UNICEFille.

Kehittämistyössä on ollut alusta saakka mukana poikkihallinnollisesti kaikki kunnan palvelualueet, sekä itse kunnan lapset ja nuoret.

Suurimpia saavutuksia kehittämistyössä ovat olleet lasten ja nuorten osallisuuden ymmärtäminen ja sen arvon aito tunnustaminen kunnan palvelujen ja toiminnan kehittämisessä. Lapsenoikeuspohjainen kehittämistyö on nyt osa kuntamme strategiaa, ja se ohjaa myös mm. kunnassamme tehtäviä rekrytointeja arvopohjaltaan. Lapset ja nuoret nähdään nyt selkeämmin tasavertaisina kuntalaisina, ei vain tulevaisuuden kuntalaisina.
Kuntamme on sitoutunut edistämään lapsen oikeuksia jatkossa myös kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa. Kunta on päättänyt ottaa mm. käyttöön Lapsivaikutusten arviointi -menettelyn, jonka avulla varmistetaan lasten äänen kuuluminen heitä itseään koskevissa palveluissa, sekä lapsen oikeuksien mahdollisimman hyvä toteutuminen lapsia ja nuoria koskevassa päätöksenteossa. Lisäksi kuntamme on mukana Lapsibudjetointi -kehittämistyössä. Tämä työ tähtää siihen, että lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyisi konkreettisesti kunnan talousarviossa.

Lapsenoikeuspohjainen kehittämistyö on ennen kaikkea tuonut ja vahvistanut lasten ja nuorten aitoa osallisuutta arkiseen toimintaamme. Tämä kehittämistyö on arvojen ja asenteiden muutosta ja/tai vahvistamista vaativaa kehittämistyötä.
Jos lapset ja nuoret kokevat oman toimijuutensa ja mahdollisuuksiensa tulla kuulluksi vahvistuvan, on meillä kuntana myös suurempi todennäköisyys saada pidettyä nämä lapset ja nuoret kuntamme asukkaina myös tulevaisuudessa.
Lisäksi arvostuksen ja kyvykkyyden tuntemusten lisääntyminen toimii jo itsessään yhtenä suojaavista tekijöistä lapsen ja nuoren elämässä. Suojaavat tekijät auttavat lasta selviämään elämässä, ja vähentämään näin esim. syrjäytymisen riskiä. Tämä puolestaan on kunnalle taloudenkin näkökulmasta erittäin tärkeä asia. Ennaltaehkäisevää työtä on välillä laajemmin hankalaa ymmärtää talouden näkökulmasta, mutta syrjäytymisen tuottamat kustannukset kunnalle tiedetään.

Vaikuttavuuden tärkein mittari on lasten ja nuorten itsensä kokema osallisuus ja tyytyväisyys kuntalaisina. Mm. tammelalaisille lapsille ja nuorille tehdyn oman kyselymme, sekä kouluterveyskyselyn (2019) mukaan tammelalaiset lapset ja nuoret ovat pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä elämäänsä ja oloonsa kunnan palvelujen piiriissä. Aina on kuitenkin paljon kehitettävää, jonka vuoksi kuntamme onkin sitoutunut jatkuvaan kehittämistyöhön myös tulevaisuudessa.

Lapsiystävällisyys on ajattelutavan muutos, lasten ja nuorten AITO pitäminen palveluiden ja kehittämistyön keskiössä.

Toimialat

Toiminnot

Teemat