Palvelualueen koulutussuunnittelun kehittäminen

Sivistys- ja hyvinvointipalvelualueella havaittiin tarve palvelualuekohtaisen henkilöstön kehittämissuunnitelman ja strategian mukaisten koulutuksellisten tarpeiden tehokkaammalle suunnittelulle ja seurannalle. Nykytilanteessa koulutussuunnitelma on muodostanut tulosalueille rungon, jonka pohjalta tulosalueet ovat suunnitelleet vuosittain toteutettavia yhteisiä koulutuksia ja kehityskeskusteluihin pohjautuvia yksilökohtaisia koulutussuunnitelmia. Koulutuksien suunnittelussa havaittiin kuitenkin vaihtelevuutta tulosalueiden ja -yksiköiden välillä, jonka seurauksena keskitetyn suunnittelun puuttuessa todettiin päällekkäistä koulutustarjontaa, vaikuttavuuden puutetta ja määrärahojen vääristynyttä kohdentumista.

Palvelualueen koulutussuunnittelun kehittämisen tavoitteeksi asetettiin osana kunnan työyhteisön kehittämissuunnitelmaa vähentää päällekkäistä koulutustarjontaa, tehostaa määrärahojen käyttöä ja lisätä koulutuksen laadukkuutta ja vaikuttavuutta sekä strategian mukaista toiminnan kehittämistä. Systemaattisella ja suunnitelmallisella täydennyskoulutuksella on myös tavoitteena lisätä henkilöstön työmotivaatiota ja viihtyvyyttä työssä sekä koulutuksen kohdennettavuutta tarpeita vastaavaksi.
Sivistys- ja hyvinvointipalvelualueella koottiin tulosalueille nimetyistä koulutusvastaavista vuoden 2025 keväällä työryhmä, jonka tehtävät kuvattiin palvelualueen koulutussuunnitelmassa. Palvelualueen hallinto koordinoi ryhmän toimintaa.

Palvelualueen vuoden 2025 koulutussuunnitelmaan kirjattiin tavoitteeksi konkretisoida kehittämis- ja koulutussuunnitelmien toteuttamista ja seurantaa. Käytännössä on tehty seuraavia toimenpiteitä, joilla on kehitetty palvelualueen yhteisiä toimintaprosesseja ja työtapoja koulutustyöryhmän toimesta sellaisin keinoin, joilla mahdollisimman vähän kuormitetaan esihenkilöitä ja henkilöstöä:
- Rakenteen luominen koulutussuunnittelulle. Tulosaluepäälliköiden nimeämien vastuuhenkilöiden muodostama koulutustyöryhmä on aloittanut toimintansa ja se kokoontuu säännöllisesti.
- Tulosalueiden koulutussuunnitelmista nousseita koulutustarpeita on toteutettu palvelualueen yhteisinä koulutuksina. Esimerkkeinä tekoälyyn ja toimisto-ohjelmistoihin liittyvät koulutukset. Lisäksi on ohjattu esihenkilöitä ohjaamaan henkilöstöä ensisijaisesti kunnan järjestämiin koulutuksiin (esimerkiksi ensiapukoulutukset) tai kunnan Eduhouse -koulutuslisenssikoulutuksiin. Myös eri tahojen järjestämiä maksuttomia koulutuksia on korostettu.
- Koulutussuunnittelua on terävöitetty lisäämällä suunnittelun ja raportoinnin tarkastuspisteet palvelualueen vuosikelloon.
- Koulutussuunnitelman yksikkö- ja tulosaluekohtaisten koulutustarpeiden ja suunniteltujen koulutusten tiedonkeruun kehittämiskohteita on selvitetty. Tarkastelussa ovat olleet mm. palkkajärjestelmästä saatavien koulutushakemuksien hyödyntäminen.
- Sivistys- ja hyvinvointipalvelualueen henkilöstöä on ohjeistettu tulevien koulutusten suunnittelun ja niihin hakeutumisen osalta henkilöstölle suunnatulla viestinnällä.
- Toteutuneiden koulutusten seurantaan on kartoitettu mahdollisuuksia mm. selvittämällä, mitä vaihtoehtoja palkkajärjestelmä tarjoaa raportoinnin automatisoinnille.

Kehittämistyö toteutetaan palvelualueen koulutustyöryhmän toimesta ilman ulkopuolista rahoitusta tai asiantuntija-apua. Käytetty resurssi on kuuden henkilön työaika.
Kehittämistyön avulla on lisätty yhteistyötä palvelualueella ja koulutussuunnittelun suunnitelmallisuutta. Palvelualueen henkilöstön koulutustarpeiden toteuttaminen keskitetysti palvelualueella sekä kunnan yhteisten tai kunnan tarjoaminen lisenssikoulutusten hyödyntämisten myötä toiminnasta on tullut kustannustehokkaampaa ja vaikuttavampaa.

Koulutussuunnittelun kehittämistarpeina työryhmästä on noussut esille seuraavaa:
- Strategisen näkökulman nostaminen koulutussuunnittelun keskiöön vuoden 2026 suunnittelussa.
- Koulutussuunnitelman kytkeminen vahvemmin osaksi kunnan työyhteisön kehittämissuunnitelmaa ja yhteistyön vahvistaminen henkilöstöhallinnon kanssa.
- Palvelualueen koulutustyöryhmän toiminnan vakiinnuttaminen ja edelleen kehittäminen.
- Tulosalueiden suunnitelmista nousevien palvelualueen tai koko kunnan henkilöstöä koskevien yhteisten koulutustarpeiden havaitseminen ja koulutusten keskittäminen.
- Tiedottamisen lisääminen palvelualueen henkilöstölle.
- Toteutuneiden koulutusten seurannan kehittäminen hyödyntämällä keskitetysti palkkajärjestelmän koulutushakemusraporttia.
- Koulutussuunnitelman ulkoasun ja esitystavan kehittäminen osaksi kunnan työyhteisön kehittämissuunnitelmaa.
Koulutusyhteistyö on lisännyt tulosalueiden henkilöstön keskinäistä yhteistyötä.

Toimialat

Toiminnot

Teemat