#uutinen - 27.01.2025

Joustavuus työssä vaatii dialogia ja parantaa työhyvinvointia

Joustavuus työssä tarkoittaa työn tekemisen tapojen ja aikataulujen mukauttamista sekä työpaikan että työntekijän tarpeiden mukaisesti. Joustavuutta voidaan parantaa esimerkiksi lisäämällä etätyötä, osa-aikatyötä tai joustavia työaikamalleja sekä helpottamalla työn ja muun elämän yhteensovittamista. Ne kaikki voivat toimia veto- ja pitovoimatekijöinä työmarkkinoilla.

Nuorten verkosto

Kunta-alan nuorten verkoston jäsenet pitävät kuntia vakaina ja turvallisina työpaikkoina. Verkosto nosti työnantajan joustavuuden ja vakauden yhdeksi tekijäksi, jolla voi lisätä kunta-alan kiinnostavuutta työnantajana. Joustavuuden ja perhemyönteisyyden lisäksi työnantajalta toivotaan työsuhteiden nykyistä nopeampaa vakinaistamista ja turhien määräaikaisuuksien karsimista.

Joustava työnantaja ja joustavat työntekijät

Nuorten verkoston jäsen, varhaiskasvatuksen hoitaja, Henna Liukkonen Lahden kaupungilta tarttui teemaan ja haastatteli aiheesta päiväkodinjohtajaa Petri Salmista Kaarinkadun päiväkodista.

Kertoisitko Petri työpaikastasi?

Kaarikadun päiväkoti on vuorohoitoyksikkö. Meillä 132 paikkaa ja kahdeksan lapsiryhmää. Työntekijöitä on 13 varhaiskasvatuksen opettajaa ja 27 varhaiskasvatuksen hoitajaa, kaksi varahenkilöä ja yksi ryhmäavustaja.

Kuinka jaksotyöaika mielestäsi eroaa yleistyöajasta esimerkiksi työvuorosuunnittelun tai esihenkilötyön näkökulmasta?

Jaksotyö on luonteeltaan monimuotoisempaa, siinä on paljon mahdollisuuksia ja siinä on myös omat haasteensa. Työvuorosuunnittelussa ovat etusijalla toiminnalliset syyt ja tarpeet, mutta on tietenkin tärkeää ja järkevää huomioida työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia. Tämä on jatkuvaa tasapainottelua ja joskus se onnistuu hyvin ja joskus vähän huonommin.

Miten esihenkilönä koet, että joustavuus työnantajan puolelta vaikuttaa työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja työtehokkuuteen?

Joustavuus parantaa työhyvinvointia. Tärkeää on vastavuoroisuus: joustava työnantaja ja joustavat työntekijät, tämä toimii ainakin meillä hienosti. Yllättävät tilanteet tulee hoidettua ja yllättäviin tarpeisiin vastataan. 

Sitaattiteksti

Millaisia käytännön asioita työyksikössämme on otettu käyttöön, jotta työn- ja vapaa-ajan yhteensovittaminen onnistuisi paremmin jaksotyössä?

Työntekijällä on mahdollisuus esittää kolme toivetta kolmen viikon listaan ja työvuoroja saa vaihtaa. Pyrimme myös varmistamaan, että viikonloppu-, yö- ja iltatöiden määrä pysyy kohtuullisena. Näiden määrää myös seurataan.

 Kuinka perheellisiä työntekijöitä tuetaan jaksotyön haasteita huomioiden?

Perheellisten työntekijöiden on halutessaan mahdollisuus tehdä osittaista työaikaa tai vaikkapa määräaikaisesti päivätyötä.

Olisiko yksikössämme mahdollista parantaa työntekijöiden tukemista eri elämäntilanteissa? Koettaisiinko se mahdollisesti eriarvoistamiseksi?

Työntekijän kanssa on mahdollista sopia erilaisia järjestelyjä, on mahdollista, että osa kokee sen eriarvoistavaksi. Mielestäni se ei sitä ole: samanarvoisuus ei ole sitä, että kaikkien kanssa tehdään samat ratkaisut vaan sitä, että kaikkia kuunnellaan ja kaikilla on mahdollisuus esittää toiveita ja tarpeita. Toki on tilannekohtaista, kuinka hyvin niihin voidaan vastata.

Miten ja milloin työyksikössämme arvioidaan työntekijöiden hyvinvointia, ja mitä menetelmiä käytetään sen parantamiseksi?

Meillä on kaupunkitasoinen työhyvinvointikysely, jonka tulosten pohjalta nostetaan esiin kehittämiskohteet ja vahvuudet. Tärkeää on myös dialogi arjessa työntekijöiden ja esihenkilöiden välillä.

Miten tärkeänä koet, että nuoria työntekijöitä kuunnellaan ja tuetaan työyhteisössä?

Se on todella tärkeää. Kaikilla työntekijöillä on samanlaiset oikeudet ja velvollisuudet ja on hyvä, että työyhteisössä on eri ikäisiä työntekijöitä. Tarvitaan nuoruuden intoa ja uusia ajatuksia ja yhtä lailla kokeneempien tietoa. Esihenkilön tuki ja kannustus nuorelle työntekijälle on tärkeää, heidän ajatuksensa ovat aivan yhtä tärkeitä kuin kokeneempienkin. 

Henna Liukkonen Petri Salminen

 

Työn joustavuuden lisäämiseen löytyy monia keinoja

Tässä muutamia käytännön keinoja, joilla voi lisätä työelämän joustavuutta.

  1. Etätyömahdollisuudet: Mahdollisuus tehdä töitä kotoa tai muualta käsin parantaa työn ja muun elämän välistä tasapainoa.
  2. Joustavat työajat: Työaikojen joustavuus lisää hyvää työntekijäkokemusta. Kun henkilöstö voi sovittaa työaikansa paremmin yhteen perhe- ja muun elämän kanssa, se lisää työhyvinvointia. Joustoista ja pelisäännöistä on hyvä sopia yhdessä.
  3. Luottamus ja itseohjautuvuus: Luotetaan työntekijöiden kykyyn ja haluun hoitaa työnsä vastuullisesti ja hyvin. Annetaan mahdollisuus vaikuttaa työn tekemisen tapoihin ja kehittää niitä yhdessä muiden kanssa.
  4. Yksilölliset tarpeet huomioon: Kohtaa työntekijät yksilöinä ja ota huomioon heidän erilaiset elämäntilanteensa. Tämä voi tarkoittaa erilaisia joustoja työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.
  5. Teknologian hyödyntäminen: Mahdollistetaan modernit viestintä- ja yhteistyötyökalut, jotka tekevät työskentelystä sujuvampaa ja joustavampaa.

 

Lue käytännön vinkkejä työhyvinvoinnin tueksi Tekojen torilta ja ota ideat käyttöön työpaikallesi!

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, OmaHäme Oma Hämeen hybridityö ja etätyö ulkomailla | Tärkeissä Töissä

Hollolan kunta Hybridityöllä hyvinvointia | Tärkeissä Töissä

Päijät-Hämeen hyvinvointialue Työn joustoista rekrytointivaltti | KT-lehti

Järvenpään kaupunki Pakka sekaisin? Keskustelukortit työyhteisöille, jotka eivät vielä tiedä, miten lähteä kohti yhteisöohjautuvuutta | Tärkeissä Töissä

Järvenpään kaupunki Itseohjautuva kotihoito – kehittämishanke Järvenpäässä | Tärkeissä Töissä

Lisää luettavaa aiheesta

Työaikojen arvioinnin liikennevalomalli | Työterveyslaitos

Perheystävällinen työpaikka -ohjelma - Väestöliitto.fi 

Joustava työaika | Työterveyslaitos 

Joustava työpaikka - Suomi.fi 

Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ | Työterveyslaitos 

Työnantajien näkemyksiä etätyöstä: Kuinka etätyöstä päätetään koronapandemian jälkeen? MEADOW-julkaisu. Helsinki: TYÖ2030-ohjelma. 

Dialoginen toimintatapa – SoteDialogit-hankkeen kehittämisopas työyhteisöille:978-952-03-2637-1.pdf 

 

Tämä on toinen osa kunta-alan nuorten verkoston juttusarjaa, jossa käsitellään verkoston tuottaman kuntatyön houkuttelevuutta käsittelevän koosteen teemoja. Sarjan 11 osaa ilmestyvät talven ja kevään 2025 aikana. Lue työhyvinvointia käsittelevä ensimmäinen osa täältä

Teksti: Henna Liukkonen ja Anna-Mari Jaanu

<   takaisin