Työelämän osaamisvaatimukset ja teknologiat muuttuvat koko ajan, mikä haastaa niin yksilöä, työyhteisöä kuin organisaatiotakin. Mutta miten pysyä mukana työelämän muutoksissa? Miten organisaatio voi tukea työntekijöiden oppimista, osaamisen kehittymistä ja myönteistä oppimiskulttuuria?
Osaamista ei enää kehitetä pelkästään tutkintokoulutuksessa tai työnantajan tarjoamilla kursseilla, vaan myös työpaikoista on tullut oppimisympäristöjä. Työn murroksen kyselyyn vastanneista yli puolet koki, että yhä useampi työtehtävä on sellainen, jonka oppii vain työtä tekemällä.
Osaamisvaatimuksia tulee jo pelkästään työympäristön kehittymisen myötä. Aiempi toimintapa voi vanhentua ja muuttua nopeastikin toimimattomaksi. Hyvä esimerkki on digitalisaation edistymisen kiivas tahti ja tekoälyn tuleminen osaksi työtä.
Vaikka jokainen voi kehittyä itsenäisesti omassa työssään, ei yhteisöllisen oppimisen merkitystä työelämässä voi liikaa korostaa. Kun ollaan vuorovaikutuksessa kollegojen kanssa, opitaan toisilta, luodaan uutta tietoa ja kehitetään uusia toiminta- ja työkäytäntöjä. Näin kertyy yhteinen osaamispääoma.
Erilaisten kehittymis- ja oppimismahdollisuuksien merkitys työelämässä onkin kasvanut. Sen lisäksi, että työntekijöiden tulisi kehittää osaamistaan työn tavoitteiden suuntaan, on myös tärkeää kartoittaa, mitä työntekijät yksilöinä toivovat ja mihin suuntaan jokainen omaa osaamistaan haluaa kehittää.
Kunta-alan nuorten verkosto nosti kehittymis- ja oppimismahdollisuudet yhdeksi tärkeäksi teemaksi, jolla voidaan lisätä kunta-alan vetovoimaa. Verkoston jäsen, Oulun kaupungin henkilöstöasiantuntija Kirsi Määttä haastatteli kollegaansa henkilöstöasiantuntija Suvi Tuomikoskea työn kehittämisen ja oppimisen teemoista.
Oppiminen on jatkuvaa ja luonnollista
Oulun kaupungilla käytössä oleva 70–20–10-malli on hyvä pohja ajattelulle siitä, miten opimme työssä. Malli tarkoittaa sitä, että 70 prosenttia asioista opitaan omaa työtä tekemällä ja kokeilemalla. Mallin mukaan 20 prosenttia oppimisesta tapahtuu suhteessa muihin eli työkavereiden kanssa asioita jakamalla ja ylipäätään toimimalla yhteistyössä toisten kanssa. Mallissa ajatellaan, että vain 10 prosenttia oppimisesta tapahtuu formaalin koulutuksen tai kurssien tai muiden oppimisen tapojen avulla.
– Malli on hyvä raamittaja siitä, miten oppimisesta työelämässä kannattaa ajatella. Oppiminen on jatkuvaa ja tapahtuu osin luonnostaan, ei pelkästään esimerkiksi koulutusten kautta, kertoo Suvi Tuomikoski.
Uuden oppiminen ja oman työn äärellä kehittyminen auttaa myös siihen, ettei työssä tylsistytä.
– Jatkuvasta tylsistymisestä voi kehittyä niin kutsuttu boreout, työssä uupumista vastaava tila, joka ei johdu kuormituksesta, vaan siitä ettei työ tarjoa riittävästi vaihtelua tai haastetta omaan osaamiseen nähden. Siksikin on tärkeää, että työssä on riittävät mahdollisuudet kehittää omaa osaamista, Tuomikoski jatkaa.
Osaamisen kehittämisen mahdollisuudet ovat Tuomikosken mukaan myös veto- ja pitovoimakysymyksiä.
– Työnhakijalle voi olla tärkeää esimerkiksi se, onko tarjolla olevassa työssä mahdollisuus oppia uutta, tarvittaessa kokeilla myös eri tehtäviä tai miten työssä voi hyödyntää erilaisia työvälineitä. Kyse on myös oppimiskulttuurista, onko työssä mahdollista varata aikaa, vaikka pienissä palasissa, itsensä kehittämiselle ja uuden oppimiselle?
Mitä voin tehdä osaamisen kehittämiseksi?
Tuomikosken mukaan on tärkeää tiedostaa mihin suuntaan oma työ on menossa, millaisia muutoksia tulevaisuus mahdollisesti siihen tuo. Oman osaamisen tunnistaminen on olennaista: mitä taitoja ja vahvuuksia itsellä on ja mitä voisi edelleen kehittää.
– Voit harjoitella tätä vaikkapa pysähtymällä säännöllisesti miettimään, mikä työssä sujuu hyvin tai mitä voisi kokeilla tehdä toisin. On tärkeää myös pystyä keskustelaan oman esihenkilön kanssa omasta oppimispolusta ja siitä, mitä kehittämistoiveita omaan työhön on.
Vaikka jatkuva uuden oppiminen voi tuntua työläältä tai aina ei tiedä mitä minun olisi hyvä oppia, niin jatkuvaan oppimiseen kannattaa suhtautua mahdollisuutena. Omassa työssä kehittyminen lisää työhyvinvointia.
Tuomikosken mukaan on hyvä kysyä itseltään, miten minä opin parhaiten ja minkä verran elämässäni on juuri nyt kaistaa oman osaamiseni kehittämiselle. Yksi ja sama oppimisen tapa ei käy kaikille, ja voimavarat uuden oppimiseen voivat eri elämäntilanteissa vaihdella.
– Nyt ja tulevaisuudessa yksi tärkeä työelämätaito meille kaikille on uteliaisuus omaa työtä sekä laajemmin työelämää ja yhteiskuntaa kohtaan. Se auttaa meitä myös tunnistamaan miten minä voin työssäni kehittyä, Tuomikoski toteaa.
Lue lisää osaamisesta työn murroksen raportista
Työn murroksen yksi suurimmista tarpeista on kehittää osaamista uusien toimintatapojen, työtehtävien ja teknologian vaatimusten mukaisesti. Siksi tarvitaan jatkuvaa oppimista.
Faktaa kunta-alan henkilöstön opiskelumahdollisuuksista
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n vuonna 2022 tekemän selvityksen mukaan kunta-alalla työnantaja tukee laajasti henkilöstön opiskelua monin eri tavoin kuten tarjoamalla mahdollisuutta oppisopimuskoulutukseen, palkallista vapaata opintoja varten sekä tarjoamalla tukea työssä oppimiseen. Lisäksi KT:n tilastoista selviää, että kunta-alan henkilöstö on ammattitaitoista ja hyvin koulutettua. Suurin osa on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon.
Hyödynnä Tekojen torin vinkit osaamisen kehittämiseen liittyen
Tekojen torilla on satoja erilaisia kehittämistekoja, joissa osaamisen kehittäminen on keskiössä. Tässä muutamia:
Heinolan kaupunki Kuntien välinen yhteistyö ja oppimisen jakaminen varhaiskasvatuksessa | Tärkeissä Töissä
Lapin hyvinvointialue Esihenkilöiden yhteisöllisyyden, osaamisen ja vuorovaikutuksen kehittäminen suurien etäisyyksien Lapissa | Tärkeissä Töissä
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue Sopimustaiteilijat vahvistavat organisaation menestymistä kohti tulevaisuuden tarpeita | Tärkeissä Töissä
Oulun kaupunki Osaamisen kehittämistä klinikoiden avulla | Tärkeissä Töissä
Raision kaupunki Nuorten työntekijöiden tunne- ja tietoisuustaitojen kehittäminen hyvinvoinnin vahvistamiseksi | Tärkeissä Töissä
Saimaan ammattiopisto Sampo, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Valmennustiimi tiimioppivan organisaation ja tiimien tukena | Tärkeissä Töissä
Tampereen kaupunki Uuden työntekijän perehdytysaineisto | Tärkeissä Töissä
Vaasan kaupunki Fasilitointimenetelmien hyödyntäminen viestintätiimin kehittämisessä | Tärkeissä Töissä
Lue lisää aiheesta
Jatkuva oppiminen - OKM - Opetus- ja kulttuuriministeriö
Osaaminen ja oppiminen työssä | Työterveyslaitos
Jatkuvalla oppimisella helpotusta osaajapulaan | Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Työn murros 2/2023: Työn murros tarkoittaa uuden oppimista | Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Tämä on neljäs osa kunta-alan nuorten verkoston juttusarjaa, jossa käsitellään verkoston tuottaman kuntatyön houkuttelevuutta käsittelevän koosteen teemoja. Sarjan 11 osaa ilmestyvät talven ja kevään 2025 aikana. Lue palkkaa ja palkitsemista käsittelevä osa täältä, työhyvinvointia käsittelevä ensimmäinen osa täältä ja työelämän joustavuutta käsittelevä osa täältä.
Teksti: Kirsi Määttä, Henna Honkalo ja Anna-Mari Jaanu
