Työelämässä tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa on opittava uutta ja kehityttävä. On arvioitu, että 80–90 prosenttia oppimisesta työuran aikana tapahtuu työtä tekemällä. Oppiminen ei siis ole koulutusta ja kursseja, vaan kehittymistä tapahtuu koko ajan työpaikan arjessa – keskusteluissa, yhteistyössä ja uusien haasteiden kautta.
Oppimiskulttuurin rakentaminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Se vaatii strategiaa ja tavoitteita, aikaa ja mahdollisuuksia. Kun oppiminen tuodaan osaksi arkea, se lisää työntekijöiden motivaatiota ja työhyvinvointia ja lisää organisaation kyvykkyyttä vastata muutostarpeisiin.
Kunta-alan houkuttelevuutta pohtiessaan kunta-alan nuorten verkosto nosti osaamisen kehittämisen yhdeksi tärkeäksi tekijäksi lisätä alan vetovoimaa. Verkoston jäsen, Jyväskylän kaupungin johtava jätehuoltosuunnittelija Saana Minkkinen haastatteli Jyväskylän kaupungin henkilöstöpäällikköä Sari Uotilaa siitä, miten osaamista tuetaan käytännössä.
Osaamisen kehittäminen tukee työhyvinvointia
Jyväskylän kaupunki panostaa laajasti osaamisen kehittämiseen. Henkilöstölle on tarjolla koulutuksia, henkilöstövaihtoa, mentorointia, työnohjausta ja omaehtoisen opiskelun mahdollisuuksia. Lisäksi järjestetään työelämäkeskusteluja ja sisäisiä koulutuksia.
Mutta miksi osaamisen kehittäminen on niin tärkeää?
– Kun työntekijä kokee olevansa osaava työssään, hän voi hyvin, tekee työnsä turvallisesti ja on työkykyinen, Uotila kertoo.
Jyväskylässä osaamisen kehittämistä ei jätetä sattuman varaan. Uotila nostaa esiin esimerkkejä:
– Varhaiskasvatuksen mentorointihanke on valtakunnallisesti merkittävä. Olemme myös kouluttaneet omasta henkilöstöstämme kouluttajia, jotka voivat pitää esimerkiksi työturvallisuus- ja työhyvinvointikorttikoulutuksia. Lisäksi kaikille esihenkilöille on laadittu pakollinen koulutusohjelma, hän kertoo.
Osaamisen kehittämisen arvostus motivoi
Onko jotain, mitä voisi vielä kehittää?
– Aina on mahdollisuus tehdä enemmän. Haasteena suuressa organisaatiossa on se, että samat ratkaisut eivät toimi kaikkialla. Perusosaamisen tarve kuitenkin säilyy vuodesta toiseen. Ei riitä, että kehitämme vain asiantuntijuutta – myös vuorovaikutus-, yhteistyö- ja palautteenantotaidot ovat aina tärkeitä, Uotila sanoo.
Osaamisen kehittämisen arvostus on keskeistä. Se tukee työntekijöiden motivaatiota ja työssä jaksamista riippumatta siitä, kuinka pitkä työura on takana.
– Työnantajan tehtävä on motivoida henkilöstöä koulutuksiin ja kehittymään sekä varmistaa, että osaamisen kehittämiseen on varattu aikaa myös työajalla, Uotila muistuttaa.
Lue Tekojen torin vinkit aiheesta ja ota ideat käyttöön työpaikallesi!
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, Seinäjoen keskussairaala
Osaamisen varmistaminen tehohoidossa
Heinolan kaupunki Heinolan kaupungin perusopetuksen matalan kynnyksen konsultaatiomalli | Tärkeissä Töissä
Iin kunta Mentorointimalli | Tärkeissä Töissä
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Yhteinen pöytä - osaamisen jakamista Teamsissa
Kouvolan kaupunki TorstaiTärskyt | Tärkeissä Töissä
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue Avaimet menestyksekkääseen johtamiseen - tukea esihenkilöille arjen johtamiseen | Tärkeissä Töissä
Oulun kaupunki Osaamisen kehittämistä klinikoiden avulla | Tärkeissä Töissä
Siilinjärven kunta/ ympäristöterveyspalvelut Vertaistuen kehittäminen ympäristöterveydenhuollossa
Vantaan kaupunki Vertaismentorointia peruskouluissa Vantaalla | Tärkeissä Töissä
Lue lisää aiheesta
Oppimiskulttuurin luominen 5 keinoa vahvistaa oppimiskulttuuria - Mukamas Learning Design
Osaaminen ja oppiminen työssä Osaaminen ja oppiminen työssä | Työterveyslaitos
Oppiminen työssä Vieraskynä: Onko oppiminen työssä uskon asia? | Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus
Osaaminen ekosysteemeissä Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä
Työelämän muutos Työelämän muutos | Työterveyslaitos
Teksti: Saana Minkkinen, Henna Honkalo ja Anna-Mari Jaanu
