Positiivinen työnantajakuva tarkoittaa, että organisaatio nähdään houkuttelevana, luotettavana ja hyvänä työpaikkana. Se ei synny tyhjästä, vaan rakentuu arjen teoista, johtamisesta, työyhteisön ilmapiiristä ja viestinnästä.
Kilpailu hyvistä työntekijöistä on kovaa. Kun työnantajalla on hyvä maine, ihmiset hakevat sinne töihin helpommin. Kokemukset työnantajasta kiirivät kauas, joten hyvään työntekijäkokemukseen kannattaa panostaa. Työnantajaan myös sitoudutaan helpommin, jos odotukset ja todellisuus kohtaavat. Siksi kunta-alan nuorten verkosto nosti koosteessaan positiivisen työnantajamielikuvan yhdeksi tärkeäksi tekijäksi kunta-alan houkuttelevuudessa nuorille työntekijöille.
Jyväskylän kaupungin asiantuntija ja kunta-alan nuorten verkoston jäsen Severi Jarva keskusteli aiheesta Jyväskylän kaupungin henkilöstöpäällikön Anna-Leena Pusan kanssa.
Maine syntyy arjessa ja teoissa
– Haluan työskennellä julkisella sektorilla työn merkityksellisyyden vuoksi. Työyhteisössäni eri ikäiset ja taustaiset työntekijät kohdataan yhdenvertaisesti ja kollegoilta uskalletaan kysyä apua, Severi Jarva kertoo.
Positiivisen työnantajamielikuvan kehittäminen kasvattaa tulevaisuudessa merkitystään julkisen sektorin työpaikkojen veto- ja pitovoimatekijänä.
– Mediaa seuraamalla välittyy helposti kuva haasteista mitä julkisen sektorin töissä kohdataan. Henkilöstöresurssien leikkaukset ja resurssien riittämättömyys, lasten ja nuorten pahoinvointi kouluissa sekä pieleen menneet järjestelmähankinnat ovat viime vuosina olleet esillä julkisuudessa sen sijaan, että olisi nostettu esille kaikkea sitä hyvää, mitä julkisella sektorilla tehdään, jatkaa Jarva.
Jyväskylän kaupungista työnantajana on välittynyt Jarvalle kehittämismyönteinen kuva. Tämä on tärkeää, sillä tulevaisuudessa julkisten organisaatioiden tulee pystyä vastaamaan entistä monimutkaisempiin haasteisiin.
– Se onnistuu vain organisaatioiden sisäisten toimintatapojen ja monialaisen yhteistyön toimivuuden tarkastelulla sekä eritaustaisten kansalaisten osallistumista edistämällä. Tämän lisäksi on mielestäni tärkeää, että julkiset organisaatiot ympäri Suomen aktiivisesti itse nostavat onnistumisia esille eri kanavissa, Jarva toteaa.
Tyytyväinen henkilöstö on paras suositus
Jyväskylän kaupungin henkilöstölle viime vuonna tehdyn anonyymin kyselyn mukaan peräti 80 prosenttia työntekijöistä oli erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä nykyiseen työhönsä kaupungilla.
– Kaupunkia pidetään edelleen vakaana ja luotettavana työnantajana ja henkilöstö kokee työnsä merkitykselliseksi ja monipuoliseksi, Pusa kertoo.
Pusan mukaan on kuitenkin myös tärkeää, että kuntatyöhön liittyvistä positiivisista asioista välittyy tieto myös kuntalaisille ja tuleville kuntatyöntekijöille. Positiivista työnantajamielikuvaa Jyväskylän kaupunki edistää muun muassa sosiaalisen median kampanjoilla.
– Positiivista työnantajamielikuvaa voidaan välittää uusille työntekijöille myös sujuvilla ja yhdenvertaisilla rekrytointi- ja perehdytyskäytännöillä. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen työpaikkailmoituksissa on hyödynnetty videoita ja kuvia kuvaamaan työyhteisön arkea, Pusa jatkaa.
Työyhteisöjen muututtua entistä monimuotoisimmiksi julkisen sektorin rekrytointi- ja perehdytyskäytäntöjen toimivuutta kannattaa tietyn väliajoin tarkastella. Pusa kertoo, että Jyväskylän kaupungilla useissa työpaikkailmoituksissa on ollut käytössä anonyymi rekrytointi ja välillä työpaikkailmoituksia on julkaistu englanniksi. Hyviä kokemuksia on myös kielellisestä perehdytystuesta, joka toteutettiin Jyväskylän kaupungin ruokapalvelu Kylän Kattauksen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä.
Nuorille pitää kertoa, miksi kuntatyö kannattaa
Miten sitten houkutella nuoria kunta-alalle? Pusan mukaan keskeistä on viestiä opiskelijoille kuntatyön hyvistä puolista esimerkiksi oppilaitosvierailuilla ja messutapahtumissa, sillä tulevina vuosikymmeninä julkiselta sektorilta eläkkeelle siirtyvien määrä on merkittävä.
Kevan vuonna 2023 julkaiseman arvion mukaan seuraavan 10 vuoden aikana 32 prosenttia kunta-alan ja hyvinvointialueiden työntekijöistä siirtyy eläkkeelle. Suurin osa eläköityvistä on opetuksen ja varhaiskasvatuksen työntekijöitä. Mikäli eläkepoistumaa ei pystytä täyttämään uusilla työntekijöillä, saatetaan tulevaisuudessa julkisia palveluita toteuttaa entistä niukemmilla resursseilla ja varsinkin palveluiden alueellinen eriarvoisuus voi kasvaa.
– Meillä tehdään valtavasti hyvää ja tärkeää työtä ja on tärkeää, että osaamme kertoa hyvistä kokemuksista myös tuleville työntekijöille, Pusa päättää.
Hyödynnä Tekojen torin vinkit työnantajakuvaan liittyen
Kymenlaakson hyvinvointialue Kymenlaakson hyvinvointialueen työnantajamielikuvan kehittäminen/Vetovoimaohjelma | Tärkeissä Töissä
Helsingin kaupunki Pätevöityvän sairaanhoitajan polku ulkomailta rekrytointiin | Tärkeissä Töissä
Kainuun hyvinvointialue Työntekijäkokemuksen (QWL:n) mittaamisella tietoa vaikuttavaan esihenkilötyöhön | Tärkeissä Töissä
Kangasalan kaupunki Rekrytoinnin uusi aika sote-alalla | Tärkeissä Töissä
Lempäälän kunta KESÄAGENTTI 37500 –rekrytointikampanja | Tärkeissä Töissä
Limingan kunta Poppanen-rekrytointikampanja varhaiskasvatukseen | Tärkeissä Töissä
Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Pop Up -rekry palvelut | Tärkeissä Töissä
Tampereen kaupunki Nuorisokeskusten osallistava rekrytointi | Tärkeissä Töissä
Toholammen kunta Rekrytointivideo kunnan työnantajakuvan edistämiseksi | Tärkeissä Töissä
Vaasan kaupunki Urapolkujen kuvaaminen ja mallintaminen | Tärkeissä Töissä
Vaasan kaupunki Työntekijälähettiläsohjelma | Tärkeissä Töissä
Lue lisää aiheesta
Kuntarekry Työnantajamielikuvan rakentaminen erottaa voittajat häviäjistä – myös kuntakentällä
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT Sote-työnantajat kehittävät toimintaansa | Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT Työnantajakuva ja työntekijäkokemus | Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Työterveyslaitos Työntekijäkokemuksen muotoilu edellyttää laajaa tietopohjaa | Työterveyslaitos
Teksti: Severi Jarva, Henna Honkalo ja Anna-Mari Jaanu
