Ikäpuhe työpaikoilla paljastaa, miten puhumme eri-ikäisistä työntekijöistä ja millaisia odotuksia ja ennakkoluuloja heihin kohdistamme. Kuka on hommaan liian nuori tai kuka liian vanha? Selvitimme pienellä kyselyllä, millaisia kokemuksia ikäpuheesta ihmisillä on.
Mitä ikäpuhe on ja kuinka monet ovat sitä kohdanneet työuran aikana? Tämä kysymys nousi esille kunta-alan nuorten verkostossa, jossa kuntatyön vetovoimatekijöitä pohdittiin keväällä 2024. Nuoret katsoivat ikäpuheen liittyvän laajempaan osaamisen kehittämisen ja jatkuvan oppimisen kokonaisuuteen.
Nuorten verkoston mielestä ikäpuhe tulisi eliminoida työpaikoilta. Erottelun sijaan olisi tärkeämpää nähdä jokainen työntekijä yksilönä, joilla on omat vahvuudet, näkemykset ja intohimot. Työtehtäviä tulisi tarjota työntekijälle nimenomaan osaamisen eikä iän perusteella. Nuoret myös korostavat, että kaikki voivat työelämässä oppia toisiltaan, iästä riippumatta.
Työelämässä ikäpuhe ilmentää samanlaisia stereotypioita, joita helposti liitämme ihmisiin, kun jaottelemme heitä tiettyyn ryhmään jonkin ominaisuuden, kuten iän, sukupuolen, etnisyyden tai työkyvyn perusteella. Ominaisuuksia olennaisempaa on, että työntekijällä on tarvittavat tiedot ja taidot eli osaaminen ja motivaatio työn tekemiseen sekä sellaiset työolosuhteet, jotka tukevat työssä suoriutumista ja hyvinvointia.
Selvitimme kyselyllä, millaisia kokemuksia ikäpuheesta on Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n henkilöstöllä sekä nuorten verkoston ja työelämän kehittämisryhmä Tekryn jäsenillä. Vastauksia saatiin 15. Kyselyn mukaan ikäpuhe on yllättävän yleistä ja sitä kohdistuu kaikenikäisiin.
– Olen kuullut työelämässä paljon ikäpuhetta sekä positiivisessa että negatiivisessa hengessä. Yleensä puhe liittyy joko nuoriin tai vanhoihin työntekijöihin ja heidän ajatellaan olevan homogeeninen ryhmä. Olen kuullut keskusteluita, joissa nuoret luokitellaan osaajiksi, diginatiiveiksi tai kokemattomiksi. Vanhemmista työntekijöistä puhutaan konkareina ja työntekijöinä, joiden on vaikea pysyä kehityksessä mukana, vastaaja kertoo.
Kyselyyn vastanneista suurin osa, 87 prosenttia, kertoi kohdanneensa ikäpuhetta työuransa aikana. Avovastauksissa yleisin teema oli naisten kohtaama tytöttely.
– Reilusti vanhempi kollega puhutteli tytöksi tai pieneksi, vaikka virallinen tyttöikä on kaukana takana. Ja ei, tytöttely eli väheksymään tarkoitettu puhe ei imartele koskaan.
Vastausten perusteella näyttää siltä, että työelämässä voidaan tehdä päätelmiä ihmisten toiminnasta ja kyvyistä iän perusteella.
– Omassa työyhteisössäni ikä = kokemus, eli mitä vanhempi sen arvostetumpi asiantuntija, vastaaja kommentoi.
– Esimerkiksi jos henkilö on innostunut työstään, sanotaan hänen olevan nuori ja innokas. Jos henkilö on äreä, epäillään ikää syyksi. Ikäpuheeseen sekoittuu joskus myös aimo annos seksismiä. Jos keski-ikäinen nainen on äreä, epäillään vaihdevuosia, kertoo toinen vastaaja.
Ikäpuheen vaikutukset työpaikoilla
Ikäpuhe ei usein jää pelkäksi puheeksi, vaan sillä on myös käytännön seurauksia työyhteisöjen arjessa tai esimerkiksi rekrytointeihin liittyen. Yksi vastaajista kertoo, miten oli kohdannut pohdintaa, hakeeko joku henkilö jotain tehtävää, koska hän on mahdollisesti jäämässä kohta eläkkeelle. Myös tietotekniset ja digiajan uudet haasteet saattavat helposti kääntyä nuorempien työntekijöiden vastuulle.
– Nykypäivänä ei ikään perustuen voi sysätä teknisiä asioita nuorempien harteille. Ja vaikka työntekijällä ei olisi omaa perhettä, voi hänelle vaikkapa joululoma olla yhtä tärkeä kuin perheelliselle työntekijälle. Kaikkien joulu ja juhlapyhät ovat yhtä arvokkaat taustasta huolimatta.
Vastauksissa kerrottiin myös siitä, miten vanhemmat työntekijät eivät aina osaa arvostaa omaa kokemustaan.
– Pidän kokemusta kerryttäneitä työntekijöitä suuressa arvossa. Harmillisesti moni heistä ajattelee, ettei heillä itsellään ole enää kovin paljoa annettavaa työelämään, kun taas minun mielestäni heidän kannattaisi jakaa osaamistaan ja kokemustaan nuoremmille avoimemmin, vastaaja kertoo.
Mitä ikäpuheesta ja kyselyyn vastanneiden ihmisten kokemuksista pitäisi sitten oppia? Ehkä juuri sitä samaa mitä nuorten verkostokin korostaa, että mikään ikäryhmä ei ole homogeeninen, vaan iästä riippumatta me kaikki olemme yksilöitä ja kaikilla on omanlainen elämäntilanne, tausta, osaaminen ja erilaiset kiinnostuksen kohteet. Eläköön erilaisuus!
Nappaa vinkit Tekojen torilta
Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme Oma Hämeen Helmi -kampanja | Tärkeissä Töissä
Vantaa-Keravan hyvinvointialue Monimuotoisuusohjelma | Tärkeissä Töissä
Limingan kunta Minun Liminkani on minun näköiseni -kampanja | Tärkeissä Töissä
Kouvolan kaupunki Vastuullinen Kouvola -verkkosivusto | Tärkeissä Töissä ja kaupungin verkkosivut Vastuullinen Kouvola - Kouvolan kaupunki
Lue lisää aiheesta
Moninaisuus on muutakin kuin tilastoja: mitkä asiat merkitsevät työelämässä? Tärkeissä töissä -blogi.
Vastaako työelämän ikäpuhe nykypäivän todellisuutta? Tilastokeskuksen blogi.
Vanhemmat työntekijät työyhteisössä | Työterveyslaitos
Työelämäfoorumi - Kooste - Nostoja työelämästrategiaan sekä Nuorten ajatuksia työelämästä: Raportti nuorten kuulemisesta työelämästrategian tueksi
Kyselytutkimus: Nuorten huoli työelämän kuormittavuudesta jatkaa kasvuaan - NYT
Tämä on kuudes osa kunta-alan nuorten verkoston juttusarjaa, jossa käsitellään verkoston tuottaman kuntatyön houkuttelevuutta käsittelevän koosteen teemoja. Sarjan 10 osaa ilmestyvät talven ja kevään 2025 aikana. Lue perehdyttämistä käsittelevä juttu täältä, jatkuvaa oppimista käsittelevä osa täältä, palkkaa ja palkitsemista käsittelevä osa täältä, työhyvinvointia käsittelevä ensimmäinen osa täältä ja työelämän joustavuutta käsittelevä osa täältä.
Teksti: Henna Honkalo ja Anna-Mari Jaanu
