Työhyvinvointi ja siihen liittyvät ilmiöt puhuttavat niin alan tutkijoita, asiantuntijoita kuin työpaikkojakin. Myös kunta-alan nuorten verkosto nosti työhyvinvoinnin edistämisen tärkeimmäksi teemaksi lisätä alan kiinnostavuutta. Mistä työhyvinvointi sitten syntyy ja miten sitä voi tukea?
Työhyvinvointi tarkoittaa työntekijöiden fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia työpaikalla. Se vaikuttaa suoraan työntekijöiden jaksamiseen, motivaatioon ja tuottavuuteen. Työhyvinvoinnin kehittäminen ja ylläpitäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii kaikkien osapuolten sitoutumista ja yhteistyötä. Kun työpaikalla panostetaan hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen, hyvään esihenkilötyöhön ja työntekijöiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan työhönsä, se näkyy positiivisesti organisaation tuloksellisuudessa.
Usein mediassa on esillä työhyvinvoinnin muutosten negatiiviset trendit ja mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen lisääntyminen. Julkisessa keskustelussa helposti unohtuu, miten työ tutkimusten mukaan myös luo hyvinvointia tarjoamalla merkitystä ja yhteisöllisyyttä. Lisäksi esille nousevat liian harvoin ne ponnistelut, joita työkyvyn ja työhyvinvoinnin eteen työpaikkojen arjessa tehdään.
Pohtiessaan kunta-alan houkuttelevuutta, kunta-alan nuorten verkosto nosti työhyvinvoinnin edistämisen tärkeimmäksi teemaksi lisätä alan vetovoimaa. He liittivät työhyvinvointiin erilaisia asioita, kuten kokemuksen ja arvostuksen kaikkia työntekijöitä kohtaan, työn merkityksellisyyden esiin nostamisen, henkilöstöetujen ja työterveyspalvelujen tarjoamisen.
Pyysimme nuorten verkoston jäsentä haastattelemaan oman työnantajansa edustajaa aiheeseen liittyen.
Kiitosta ja kannustusta
Muistikoordinaattori Roosa Kauttu Helsingin kaupungin geriatrian poliklinikalta haastatteli työhyvinvointiteemasta Helsingin sairaalan johtavaa ylihoitajaa Tiina Pakastoa.
– Työhyvinvoinnin tukemisessa on tärkeää työntekijöiden hyvä ja tasavertainen kohtelu sekä lähiesihenkilön rooli. Helsingin sairaalassa yksilöllisiä elämäntilanteita tuetaan muun muassa erilaisilla työaikajärjestelyillä, lisäksi työterveyshuolto täydentää tukiverkostoa. Järjestämme vuosittain onnistumiskeskusteluja ja yksilöllisen tarpeen mukaan myös välikeskusteluja.
Pakaston mukaan on tärkeää, että työntekijöiden ääni kuuluu kokouksissa ja kehittämisprojekteissa. Työhyvinvoinnin kannalta merkityksellistä on tunnistaa yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. Työtehtävät jaetaan tasapuolisesti riippumatta työntekijöiden uravaiheista. Selkeät tavoitteet ja yksilöllisten vahvuuksien hyödyntäminen lisäävät työmotivaatiota.
– On erityisen tärkeää saada urallaan pidemmällä olevat pysymään työyhteisössä, sillä hoitoalalla eläköityminen lisää työntekijäpulaa. On myös tärkeää juurruttaa työyhteisöön työuran alussa olevat työntekijät, siinä koko työyhteisöllä on merkittävä rooli. Harjoitteluissa olevat opiskelijat ovat keskeisessä asemassa tulevaisuuden työntekijöinä.
Myös avoin ja kannustava ilmapiiri sekä yhteiset hetket, kuten tauot, kokoukset ja työhyvinvointipäivät edistävät työhyvinvointia ja ryhmäytymistä. Pakasto huomasi jo sairaanhoitajana työskennellessään, että molemminpuolisesti sanottu 'kiitos tästä päivästä' työvuoron päätteeksi toi erityistä merkityksellisyyden tunnetta.
– Myös henkinen ja fyysinen palautuminen on tärkeää työhyvinvoinnin kannalta. Helsinki tukee tätä työnantajana tarjoamalla muun muassa työmatkaliikkumisen tukemista, kulttuuri- ja liikuntaetua, edullisia henkilöstöliikuntapalveluita sekä maksutonta liikuntakoutsausta, jonka avulla työntekijöille löydetään arkeen sopivia liikkumistapoja yksilöllisen tarpeen mukaan, Pakasto lisää.
Tukea työhyvinvointiin ja työkyvyn johtamiseen
Työturvallisuuskeskus TTK on tehnyt Nuorten työhyvinvointisivuston, jossa on laajasti materiaalia ja tietoa erityisesti nuorten työhyvinvoinnista.
Keva tarjoaa erilaista tukea työnantajille työkyvyn johtamiseen Mitä on työkykyjohtaminen? - Keva
Myös Työterveyslaitos on kehittänyt useita työhyvinvoinnin edistämisen työkaluja ja menetelmiä.
- Työpajamenetelmät: Työterveyslaitos on kehittänyt työpajamenetelmän, joka auttaa työyhteisöjä tunnistamaan ja priorisoimaan työn voimavara- ja kuormitustekijöitä. Tämä menetelmä voidaan toteuttaa digitaalisena pelinä, joka ohjaa keskustelua ja auttaa tekemään konkreettisia toimenpidesuunnitelmia.
- Inhimillinen työ: Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy vinkkejä työhyvinvoinnin edistämiseen ja kielteisten kokemusten vähentämiseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi työn vaihtelevuuden lisääminen, itsenäisyyden ja vaikutusmahdollisuuksien tukeminen, sekä sosiaalisen tuen vahvistaminen.
- Mielenterveyden työkalupakki: Tämä sisältää erilaisia työkaluja ja menetelmiä, kuten työhyvinvointitestejä ja keinoja työuupumuksen ehkäisyyn. Työkalupakki auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan työn kuormitustekijöitä sekä vahvistamaan työn voimavaroja.
Lue käytännön vinkkejä työhyvinvoinnin tueksi Tekojen torilta ja ota ideat käyttöön työpaikallesi!
Helsingin kaupunki Kohdennettu työyhteisötuki - Yhteistä työtä työhyvinvoinnin eteen jo 46 työyhteisössä! | Tärkeissä Töissä
Hollolan kunta Hyvinvointia edistävä perehdyttämismalli | Tärkeissä Töissä
Jämsän kaupunki Jämsäläistä hyvinvoimaa! | Tärkeissä Töissä
Keski-Suomen hyvinvointialue Aktiivisen kuuntelun työskentelymenetelmä Akku | Tärkeissä Töissä
Raision kaupunki Nuorten työntekijöiden tunne- ja tietoisuustaitojen kehittäminen hyvinvoinnin vahvistamiseksi | Tärkeissä Töissä
Riihimäen kaupunki R niin kuin hyvä työ -teemavuosi | Tärkeissä Töissä
Taivalkosken kunta Taivalkosken kunnan työhyvinvoinnin kehittäminen | Tärkeissä Töissä
Vaasan kaupunki Mielen hyvinvointi - kattavaa tukea viestinnällä ja muilla toimenpiteillä | Tärkeissä Töissä
Julkisen alan työhyvinvointiin liittyviä tutkimuksia
Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimuksessa kartoitetaan joka toinen vuosi kunta-alan, hyvinvointialueiden, valtion virastojen ja evankelisluterilaisen kirkon työoloja ja työhyvinvointia. Lue lisää eri vuosien tutkimustuloksista Kevan sivuilta.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimukset.
Työterveyslaitos: Mitä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnille 2024
Tämä on ensimmäinen osa kunta-alan nuorten verkoston juttusarjaa, jossa käsitellään verkoston tuottaman kuntatyön houkuttelevuutta käsittelevän koosteen teemoja. Sarjan 11 osaa ilmestyvät talven ja kevään 2025 aikana.
Teksti: Roosa Kauttu, Anna-Mari Jaanu ja Henna Honkalo
